Tutkijat arvioivat seminaarissa, millaisia vaikutuksia Pyhäjoen ydinvoimalassa tapahtuvalla isolla onnettomuudella olisi ihmisiin, ympäristöön ja elinkeinoihin. Onnettomuuden mallinnus on osa Säteilyturvakeskuksen koordinoimaa Suomen, Norjan ja Venäjän yhteistyöohjelmaa, jolla kehitetään säteilyvaaraan varautumista Euroopan arktisilla alueilla.
Kolmivuotisessa CEEPRA-hankkeessa (Collaboration Network on EuroArctic Environmental Radiation Protection and Research) mallinnetaan onnettomuustilanne seurauksineen myös kelluvalla ydinvoimalaitoksella Barentsinmerellä.
– Työ on vielä kesken, hanketta on jäljellä noin vuosi. Nyt arvioidaan muun muassa onnettomuuksien pitkäaikaisia vaikutuksia 30 ja 50 vuoden kuluttua, STUKin Pohjois-Suomen aluelaboratorion johtaja Dina Solatie kertoo.