Suomalaisten maksuvaikeudet ovat yleistyneet tämän vuoden aikana. Nyt jo lähes 392[nbsp]000 henkilöllä on maksuhäiriömerkintä Asiakastiedon rekisterissä. Joukko on kolmessa kuukaudessa kasvanut 2[nbsp]300 ja vuodessa noin 6[nbsp]000 henkilöllä.
Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhosen mukaan erityisesti miesten osalta kehityksen suunta ja vauhti huolestuttavat.
– Kymmenellä prosentilla miehistä on maksuhäiriömerkintöjä, kolmikymppisistä jo yli 16 prosentilla. Naisillakin häiriöt ovat toki lisääntyneet, mutta huomattavasti hitaammin. Heillä maksuhäiriön todennäköisyys on korkeimmillaankin kymmenessä prosentissa, hän kertoo.
Toisaalta alle 30-vuotiaiden maksuhäiriöisten henkilöiden – niin naisten kuin miestenkin – määrä on edelleen laskenut.
Koronakriisin aikaisissa poikkeusoloissa Suomessa niin luotonantajat kuin valtiovaltakin ovat tehneet lukuisia toimia, joilla ylivelkaantumista on pyritty ehkäisemään. Pankit tarjosivat keväällä ja kesällä ennätyksellisen paljon lyhennysvapaasopimuksia asiakkailleen ja kulutusluottojen korkokattoa alennettiin heinäkuussa jo toista kertaa vuoden kuluessa.
Asiakastieto on ennakoinut korkokaton alentamisen johtavan maksuhäiriöiden lisääntymiseen. Näin näyttää myös käyneen, kun luoton hoitaminen uudella luotolla on tarjonnan vähenemisen myötä käynyt mahdottomaksi.
– Hallitsemattoman luottokierteen katkeaminen on hyvä asia, eikä luoton antaminen maksukyvyttömälle asiakkaalle ole pitkän päälle kannattavaa liiketoimintaa. Matala korkokatto on kuitenkin kaventanut myös pitkällä aikavälillä maksukykyisen kuluttajan mahdollisuuksia saada ns. siltarahoitusta vaikkapa lomautusjakson ajaksi, Muhonen toteaa.
Poliittisessa keskustelussa esiin on jälleen noussut maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikojen lyhentäminen, jotta ylivelkaantuneet kuluttajat saisivat nopeammin luottotietonsa puhtaaksi.
Muhosen mielestä maksuhäiriömerkintöjen poistaminen ratkaisuna ylivelkaantumiseen ei ole hyvä ajatus.
– Tallennusaikojen lyhentäminen vain vähentäisi maksukyvyn arviointiin käytettävissä olevan tiedon määrää, vaikka tutkitusti vielä 3-4 vuotta vanha maksuhäiriömerkintä kertoo luottoriskin olevan yhä selvästi kohollaan. Meidän satavuotisen kokemuksemme perusteella tietoa tarvitaan enemmän ja siksi pyrimme tuomaan päätöksenteon tueksi lisää ns. positiivista tietoa, Muhonen sanoo.
Hän korostaa, että tiedon tarve ei koske pelkästään rahaluottoja, sillä kuluttajat velkaantuvat myös esimerkiksi vuokrista, verkkokauppaostoksista, julkisoikeudellisista maksuista ja monista muista tekemistään sitoumuksista.
– Suomalaisten ylivelkaantuminen on hyvin monitahoinen ongelma, vaikka keskustelu painottuu useimmiten rahaluottoihin, Muhonen toteaa.