Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asettaa kolme asiantuntijaa laatimaan selvityksen siitä, miten varhaiskasvatuksen osallistumisastetta voidaan nostaa. Kolmihenkisen selvitysryhmän muodostavat professori Kirsti Karila, lastentarhanopettaja Satu Järvenkallas ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.
Selvitystyön on oltava valmiina 2. kesäkuuta mennessä, jotta ensimmäiset askeleet voitaisiin ottaa jo tämän vaalikauden aikana.
Grahn-Laasonen kirjoittaa maksuttomasta ja laadukkaasta varhaiskasvatuksesta Verkkouutisten blogissaan.
Lännen Medialle Grahn-Laasonen ihmettelee, miksi koulutusjärjestelmän kaikkein vaikuttavin osa on maksullinen.
– Varhaiskasvatuksessa pitää siirtyä asteittain siihen, että 20 tuntia varhaiskasvatuksesta on jatkossa maksutonta kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille. Motiivit maksuttomuudelle ovat täsmälleen samat kuin peruskoulun perustamiselle aikanaan: varhaiskasvatuksen maksuttomuus tasaisi lapsen kotitaustan vaikutusta hänen mahdollisuuksiinsa elämässä, Grahn-Laasonen sanoo.
Suomalaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen kansainvälisesti vertaillen vähän: noin 68 prosenttia 3-vuotiaista ja 74 prosenttia 4-vuotiaista osallistuu Suomessa varhaiskasvatukseen, kun muissa Pohjoismaissa osuudet ovat yli 90 prosentin luokkaa.
– Kaikkein haavoittuvimmat lapset hyötyvät varhaiskasvatuksesta eniten, mutta yhteiskunnan rakenteet johtavat siihen, että eniten siitä hyötyvät lapset osallistuvat siihen vähiten. Varhaiskasvatus on erityisen hyödyllistä heikoista kotitaustoista tuleville lapsille ja maahanmuuttajille.
Hallituksen puoliväliriihessä työllisyysasteen nostaminen on keskeisin teema. Grahn-Laasosen mukaan on mahdollista, että varhaiskasvatuksestakin keskustellaan.
Maksuttoman päivähoidon toteuttamista kerralla ministeri ei pidä realistisena, mutta hänen mukaansa ensimmäisessä vaiheessa uudistus voitaisiin ulottaa johonkin ikäluokkaan, esimerkiksi viisivuotiaisiin, ja myöhemmin neljä- ja kolmevuotiaisiin.
Vuonna 2013 varhaiskasvatuksen kustannukset olivat yhteiskunnalle noin 2,4 miljardia euroa. Asiakasmaksujen kertymä oli noin 340 miljoonaa euroa, jolla katettiin noin 14 prosenttia päiväkotien ja perhepäivähoidon kustannuksista.
Grahn-Laasosen mukaan 20 tunnin maksuttomuudessa ei olisi kyse ylivoimaisen suuresta summasta julkisessa taloudessa. Kaksikymmentä tuntia ylittävältä osalta voitaisiin edelleen periä kohtuullisia hoitomaksuja.