Intrumin julkaisemassa European Consumer Payment -raportissa Suomi sijoittui kokonaistuloksissa kahdeksanneksi ja talouslukutaidossa kärkeen jo toista vuotta peräkkäin. Samanaikaisesti lapsiperheiden ja nuorten taloudellinen hyvinvointi on laskussa.
Koronapandemiakriisin vaikutus Suomen talouteen on 24 Euroopan maan vertailuissa vähäisin, vaikka tulos onkin pudonnut edellisvuodesta kolme pykälää kahdeksannelle sijalle. Pudotus johtuu osittain kasvavien laskumäärien aiheuttamasta paineesta.
Koronan vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin, epävarmuus työpaikan säilymisestä ja epävarmuus maailmantaloudesta koronan keskellä tarkoittaa, että kuluttajilla pitäisi olla tarpeeksi talouslukutaitoa hallitakseen omaa talouttaan.
– Suomi sijoittui jo toista vuotta peräkkäin talouslukutaito osiossa kärkisijalle. Lähes neljä kymmenestä (38 %) suomalaisista sanoo omaavansa erinomaiset talouslukutaidot, kun vastaava luku Euroopassa on vain vähän yli neljännes (27 %). Suomessa perinteisesti nuoret saavat vanhemmilta ja koulusta perustiedot järkevästä rahankäytöstä ja taloustermeistä, Intrumin myyntijohtaja Juha Iskala kertoo.
Kuluttajien maksukyky laskenut
Suomalaisista 47 prosenttia sanoo tulojensa pysyneen vakaina kuluvana vuonna.
Monilla käytettävissä olevat tulot ovat kuitenkin laskeneet koronakriisin aikana ja neljännes kuluttajista on joutunut lainaamaan rahaa voidakseen maksaa laskunsa. Kuluttajista 43 prosenttia oli jäänyt useampi kuin yksi lasku maksamatta eräpäivään mennessä viimeisen vuoden aikana. Yleensä unohdus on kertaluonteinen.
Iskala toteaa, että laskut kasaantuvat usein ryhmille, joilla on jo valmiiksi tiukkaa.
– Lapsiperheet ja nuoret sanovat taloudellisen hyvinvoinnin laskeneen. Puolet vanhemmista sanovat olevansa enemmän huolissaan taloudellisesta hyvinvoinnistaan kuin koskaan aiemmin. Silti osa kuluttajista on pystynyt säästämään, 69 prosenttia sanoo, että he voivat säästää joka kuukausi. Euroopan keskiarvo on 76 prosenttia. Taloudellinen hyvinvointi on siis hyvin kaksijakoinen ja ongelmat kasaantuvat usein heille, joilla niitä oli jo ennen koronaa, toteaa Iskala.
Vuosittaisen raportin tuottaa ulkoinen tutkimuslaitos, joka kerää tietoja samanaikaisesti 24 Euroopan maasta. Tänä vuonna tutkimukseen osallistui yhteensä 24[nbsp]198 kuluttajaa. Tutkimuksen kenttätyö on tehty 28.8.-5.10. välisenä aikana.