Yritykset, joille brändi, imago ja maineenhallinta ovat tärkeitä asioita, panostavat myös ympäristövastuuseen hankintatoimessaan, käy ilmi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) tehdyssä tutkimuksessa.
Yritykset, jotka ovat tietoisia brändin ja maineen tärkeydestä, huolehtivat myös panostuksista ympäristöriskien hallintaan. Myös laatuun panostaville yrityksille ympäristöriskien hallinta on merkittävässä asemassa.
Lisäksi koolla on merkitystä. Isommat organisaatiot huolehtivat pienempiä yrityksiä paremmin ympäristövastuusta hankinnoissaan.
– Tämä on loogista. Isommat yritykset ovat jo saavuttaneet tietynlaisen maineen ja brändin, jolloin he kokevat, että vahinko on suurempi asiakkaiden ja yrityksen arvon kannalta, jos tapahtuu jotain ikävää, toteaa tutkijaopettaja Katrina Lintukangas tiedotteessaan.
Tutkimuksessa myös havaittiin ristiriita kustannusten ja ympäristöarvojen välillä. Kun kustannussäästötavoitteet ovat yrityksessä mainetta ja laatua tärkeämmällä sijalla, panostus ympäristöriskien hallintaan on pienempi.
– Voisiko yritys keskittyä samaan aikaan sekä kustannuksiin että laatuun ja maineeseen? Voisi varmaan, mutta tutkimus kertoo mitä yritykset tekevät nyt”, huomauttaa professori Paavo Ritala.
Pelkkiin kustannuksiin panostaminen voi lopulta vaikuttaa konkreettisesti kuluttajaan. Jos tuotteessa on käytetty komponentteja tai raaka-aineita kustannus eikä laatu edellä, riskinä on tuotteiden takaisinvetoja ja tuoteturvallisuuden heikkeneminen.
Tällaisia tapauksia nähdään säännöllisin väliajoin. Esimerkiksi Kiinan äidinmaitokorvikeskandaali pari vuotta sitten sai paljon maailmanlaajuista huomiota.
Tutkijoiden neuvo hankintajohtajille on selvä: tunne toimittajasi. Hankintajohtajan olisi hyvä tietää mitä ketjussa tapahtuu, kuka toimittaa ja mistä. Enää ei riitä se, että tuntee lähimmän toimittajan.
Hankintajohtajan kannattaa myös kontrolloida ja seurata toimittajiaan sekä toimittajien toimittajia. Ketjun kaikki osaset tulisi olla tiedossa.
LUT:n tutkijat kysyivät 165:ltä eri yrityksen hankintajohtajalta hankintaketjun riskeistä ja näkemyksistä yritysten ympäristöriskien hallinnan tasosta.
Tutkimuksessa oli mukana keskisuuria ja suuria suomalaisia yrityksiä laajasti eri toimialoilta, muun muassa kemikaali- ja lääketeollisuudesta logistiikkaan sekä elintarvike- ja ict-aloihin.
