Verkkouutiset

Venäläinen sotilas vartioi Almatyn lentokenttää. LEHTIKUVA / AFP

”Mahdoton tehtävä” – tästä Venäjän väliintulo Kazakstanissa kertoo

Suomalaistutkijoiden mukaan operaatio saattaa heikentää Kazakstanin presidentin valta-aseman oikeutusta.

Monet Kazakstanin kriisin syistä, seurauksista ja tapahtumien järjestyksestä ovat vielä selvittämättä, todetaan Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa julkaisussa.

– Yksi asia on kuitenkin selvä: Kazakstanin autoritaarinen vakaus osoittautui yhtä ontoksi kuin (edellisen) presidentti Nazarbajevin kaadettu patsas Taldykorganin kaupungissa, kirjoittavat tutkijat Kristiina Silvan ja Johanna Ketola.

Tammikuun ensimmäisellä viikolla rauhanomaisena alkaneet, kulutushyödykkeiden hintojen nousua vastustaneet mielenosoitukset levisivät laajaksi protestiliikkeeksi sekä yhteenotoksi Kazakstania hallitsevan eliitin jäsenten välillä.

– Presidentti Kassym-Žomart Tokajev näyttää selviytyvän ennalta-arvaamattomasta kriisistä voittajana. Tammikuun 2022 tapahtumien vaikutukset maahan ja sen alueelle ovat kuitenkin merkittäviä ja pitkäkestoisia, Kristiina Silvan ja Johanna Ketola toteavat.

Kaksikon mukaan Tokajevin on puututtava aidosti mielenosoittajien nimeämiin epäkohtiin taatakseen kestävän toipumisen kriisistä ja pysyäkseen vallassa.

– Samalla Tokajevin on täytettävä häntä tukevan, kilpailevan kleptokraattisen eliitin odotukset. Tämä on mahdoton tehtävä.

Pääasiassa venäläisistä joukoista koostuvan Kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestön (KTSJ) ”rauhanturvaoperaation” saavuttua Kazakstaniin sekä rauhanomaiset että väkivaltaiset mielenosoitukset laantuivat.

– Vaikka maan tilanne tasaantuisi, ja vaikka mielipidemittaukset ovat pitkään osoittaneet kazakstanilaisten suhtautuvan myönteisesti Venäjään, operaatio saattaa pikemminkin heikentää kuin vahvistaa Tokajevin valta-aseman oikeutusta, Kristiina Silvan ja Johanna Ketola toteavat.

– Loppujen lopuksi Moskovan väliintulopyyntö sai Tokajevin näyttämään entisen Neuvostoliiton alueen itsevaltaiselta karikatyyriltä, joka murskaa valtaapitäviä kritisoivat Venäjän tuella. Näissä olosuhteissa kytevä protestiliike voisi tämänhetkisestä hajaantumisestaan huolimatta haastaa hallinnon entistä ponnekkaammin tulevaisuudessa.

Kaksikon mielestä KTSJ:n väliintulo heijastaa Venäjän opportunistista ulkopolitiikkaa ja sen pyrkimyksiä ylläpitää autoritaarista vakautta niin kotimaassaan kuin naapurimaissaan.

– Mikä tärkeintä, Venäjä sai uutta vaikutusvaltaa Euraasiassa ja osoitti alueellisen painoarvonsa Yhdysvalloille ja Euroopan unionille.

Kaikki muuttui tammikuussa

Kristiina Silvan ja Johanna Ketola korostavat, että viime aikoihin asti Kazakstania on pidetty entisen Neuvostoliiton alueen vakaimpana autoritaarisena hallintona. Maassa ei ollut koettu sisällissotaa, ”värivallankumouksen” tapaista kansannousua tai laajamittaisia sortotoimia.

Vuonna 2019 Kazakstanissa vaihtui valta rauhanomaisesti, kun maata kolme vuosikymmentä hallinneen ensimmäisen presidentin Nursultan Nazarbajevin seuraajaksi nousi tämän valitsema Kassym-Žomart Tokajev.

Tammikuun 2022 ensimmäisellä viikolla kaikki muuttui. Edullisena autojen polttoaineena käytettävän nestekaasun hinta kaksinkertaistui hintojen vapauttamisen seurauksena.

– Hallitus oli osannut odottaa hintojen nousevan, sillä siirtymää oli suunniteltu jo vuosia, mutta se uskoi markkinoiden näkymättömän käden tasapainottavan tilanteen nopeasti. Ihmiset sen sijaan olivat yllättyneitä ja raivostuneita, Kristiina Silvan ja Johanna Ketola kertovat.

Heidän mukaansa Kazakstanin kleptokraattinen eliitti on vuosikymmeniä hyötynyt suhteettoman paljon maan luonnonvaroista.

– Kun presidentti Tokajev ilmoitti epäsuositun hallituksensa eroavan ja vannoi palauttavansa nestekaasun hintasääntelyn, protestiliike oli jo levinnyt laajalle ja muuttunut sävyltään selvästi poliittiseksi. ”Shal ket!” (”Vanha mies ulos!”) muodostui yhdeksi mielenosoitusten keskeisistä iskulauseista.

Tämä kohdistettiin Nazarbajeviin, jonka uskottiin edelleen vaikuttavan maan politiikkaan seuraajansa selän takana. Tokajev vastasi vaatimuksiin estämällä pääsyn Internetiin ja uhkailemalla yleistä järjestystä häiritseviä mielenosoittajia.

– Tokajevin vakuuttelut eivät tyynnyttäneet ihmisiä. Tämä ei ollut yllätys ottaen huomioon presidentin aikaisemmat, pitämättä jääneet lupaukset. Noustuaan valtaan vuonna 2019 Tokajev oli luvannut toteuttaa kauaskantoisia uudistuksia, jotka vahvistaisivat kansalaisyhteiskuntaa, tekisivät poliittisesta järjestelmästä aiempaa demokraattisemman ja rakentaisivat kansalaisten ahdinkoon reagoivan ”kuuntelevan valtion”. Tammikuuhun 2022 mennessä mitään näistä ei ollut tapahtunut.

”Valtansa menettämistä pelkäävä itsevaltias”

Jakolinjat syvenivät myös hallitsevan eliitin sisällä. Televisiopuheessaan 5. tammikuuta Tokajev ilmoitti siirtyvänsä Kazakstanin turvallisuusneuvoston johtoon syrjäyttäen Nazarbajevin.

– On edelleen epäselvää, oliko ensimmäisen presidentin erottaminen Tokajevin vallankaappaus vai yhteisesti sovittu ele mielenosoittajien rauhoittamiseksi. Kansallisen turvallisuuskomitean (KNB) vaikutusvaltaisen johtajan Karim Massimovin pidätys kieli kuitenkin merkittävästä voimatasapainon muutoksesta eliitin jäsenten parissa, Kristiina Silvan ja Johanna Ketola totevat.

Tammikuuhun 2022 asti Tokajevia pidettiin heikkona seuraajana, jolla ei ollut omaa kannatuspohjaa eikä läheisiä välejä mihinkään maan eliittiryhmittymään.

– Kriisin myötä Tokajevin julkisuuskuva muuttui: Nazarbajeville uskollisesta entisestä diplomaatista ja maltillisesta uudistajasta kuoriutui valtansa menettämistä pelkäävä itsevaltias. Hän lupasi toimia ”mahdollisimman ankarasti” ja vetosi Venäjän luotsaamaan KTSJ:ään järjestyksen palauttamiseksi ja ulkomailla koulutettujen taistelijoiden nujertamiseksi

Tällä hetkellä kymmenien ihmisten kerrotaan kuolleen, ja tuhansia pidätettyjä vastaan ollaan nostamassa rikossyytteitä.

 

Uusimmat
MAINOS