Törmäykset ovat aiheuttaneet valtavaa tuhoa, mutta niillä on saattanut olla maapallon historiassa myös elämää edistäviä vaikutuksia, sillä komeetat ovat saattaneet tuoda maapallolle sekä veden että elämälle välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä.
Rosetta luotaimen tutkiman Churyumov-Gerasimenko -komeetan vesipitoisuutta mitataan Philae-laskeutujan mukana olevalla Ilmatieteen laitoksen PP-laitteella, joka osuu ensimmäisenä komeetan pinnalle.
Philaen laskeutuminen komeetan pinnalle tapahtuu 12. marraskuuta noin kello 18.00. Laskeutumisen onnistumista voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen kautta sekä @IlmaTiede-twitterissä.
Törmäyksiä keskimäärin kerran sadassa vuodessa
Aurinkoa kiertää joukko pienkappaleita, jotka voivat törmätä maapalloon. Ne voivat olla asteroideja tai komeettoja. Ilmatieteen laitoksen mukaan aurinkokunnan sisäosien vaaralliset asteroidit on jo melko hyvin kartoitettu. Arvaamattomimpia ovat aurinkokunnan laidoilta tulevat komeetat, joita ei vielä tunneta.
Asteroidin erottaa komeetasta se, että komeetasta haihtuu Auringon lähellä niin paljon kaasua ja pölyä, että sen ympärille muodostuu selvästi havaittava huntu ja usein myös pyrstö. Tunnetuin näistä on Halleyn komeetta.
Harmittomasti ilmakehässä palavia hiekanjyväsiä sataa maapallolle tonneittain joka päivä. Paikallista tuhoa aiheuttaa avaruudesta tuleva
törmääjä, jonka halkaisija on vähintään parikymmentä metriä riippuen myös kappaleen koostumuksesta. Tällaisten törmäystaajuus on keskimäärin kerran sadassa vuodessa.
Viimeisimmät esimerkit tällaisista kappaleista ovat Siperian Tsheljabinskiin (2013) ja Tunguskaan (1908) pudonneet kappaleet.
Suurimmat tuhot näissä törmäyksissä aiheuttaa paineaalto, joka voimakkuudesta riippuen tuhoaa esimerkiksi rakennuksia, kaataa metsää tai rikkoo ikkunoita.
Aurinkokunnan laidoilta Oortin pilvestä tulevat komeetat, joita emme tunne. Kun sellainen saapuu aurinkokunnan sisäosiin, se havaitaan yleensä aikaisintaan Jupiterin radan tienoilla. Sieltä sen tulo Maan radalle kestää vain 9 kuukautta, joten aikaa törmäyksen estämiseen on vähän, jos komeetta sattuu olemaan törmäyskurssilla maan kanssa.
Rataa voidaan yrittää muuttaa
Jos asteroidi havaitaan vuosikymmeniä ennen laskettua törmäystä, sen rataa voidaan yrittää muuttaa esimerkiksi raskaiden avaruusalusten törmäyksillä tai kiinnittämällä asteroidiin rakettimoottoreita.
Yllättäen ilmestyvän komeetan tapauksessa ainoa keino nykytekniikalla olisi joko hajottaa lähestyvä pienehkö taivaankappale tai muuttaa sen rataa niin, että törmäys voidaan välttää. Tämä edellyttää kuitenkin, että törmääjä havaitaan riittävän ajoissa.
– Tässä työssä olisi oleellista tuntea komeetan rakenne, jotta osataan arvioida, miten räjähdykset vaikuttavat. Esimerkiksi onko komeetta sen verran kiinteä, että sitä voi räjähdyksillä ”tuuppia” muutetulle radalle vai hajoaako se niistä, , kertoo tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitoksesta.
– Rosettan tekemät tutkimukset auttavat sikäli, että nyt saamme selville ainakin yhden, toivottavasti aika tyypillisen, komeetan rakenteen, Laitinen jatkaa.