Viraston mukaan Sisilian mafian Cosa Nostran päälliköiden päällikkö Salvatore Riina oli alullepanijana ja toimeksiantajana Cosa Nostran toimintaa ohjaavassa komissiossa, jossa päätettiin pikajuna 904:n pommi-iskusta. Junaan asennettiin pommi, joka räjäytettiin Keski-Italiassa rautatietunnelissa lähellä Bolognaa. Iskussa sai surmansa 16 ihmistä ja 267 loukkaantui.
Teosta on jo vuonna 1992 tuomittu elinkautiseen rangaistukseen useita mafiosoja, mukaan lukien palermolaisen Porta Nuovan mafiaperheen päällikkö ja mafiakomission jäsen Giuseppe ”don Pippo” Calò. Hän sai johdettavakseen iskun käytännön järjestelyt. Calò piti majaansa Roomassa ja toimi Cosa Nostran ”suurlähettiläänä” Italian poliittisiin piireihin. Nyt on päälliköiden päällikön vuoro joutua teosta oikeuteen.
Firenzen mafianvastainen viraston DDA:n mukaan Cosa Nostra yritti naamioida teon poliittiseksi terroriteoksi, joista Italia oli surullisen kuuluisa 1970- ja 1980-luvuilla. Vuonna 1974 Bolognan lähellä räjäytettiin pommi Italicus-pikajunassa, joka vaati 12 kuolonuhria. Italian sodanjälkeisen ajan pahin terroriteko tapahtui sekin Bolognassa. Kaupungin päärautatieasemalla tehdyssä pommi-iskussa kuoli 85 ihmistä. Molempien tekojen taustalla arvellaan olleen äärioikeistolaiset terroristit.
Viesti valtiolle
Pikajuna 904:n isku oli ikään kuin näiden jatke. Kuitenkin jo alusta alkaen yksi pääepäilty oli mafia. DDA:n mukaan Cosa Nostra halusi antaa poliittisille kontakteilleen, jotka 1980-luvulla eivät olleet vähäiset, painostusviestin Palermossa alkaneen mafianvastaisen suuroikeudenkäynnin takia. Cosa Nostra halusi viestittää, että yli 400 mafioson joutuminen oikeuden eteen ja heidän mahdollinen tuomitsemisensa voisi johtaa muihinkin vastaaviin tekoihin.
Tutkimuksissa on ilmennyt, että ainakin Cosa Nostran sisällä kaikille oli päivänselvää, että järjestö oli junaiskun takana ja että teko vastaus syyskuussa 1984 tapahtuneille mafiosojen massapidätyksille ja Palermossa alkaneelle suuroikeudenkäynnille.
Syyttäjät ja tutkintatuomarit Giovanni Falcone, Paolo Borsellino, Domenico Signorino ja Giuseppe Ayala allekirjoittivat mafiosojen pidätysmääräykset. Suuroikeudenkäynnissä tuomittiin yli 360 mafiosoa yhteensä lähes 2700 vuodeksi vankeuteen vuonna 1986. Tämä ei jäänyt vaille seurauksia.
Mafiaterroria
Pikajuna 904:n iskussa pommiin käytettiin Setex H- ja Brixia B5-räjähdysaineita. Tutkimusten mukaan samoista aineista tehtiin pommi, jolla Giovanni Falcone ja tämän seurassa ollut sveitsiläinen tuomari Carla del Ponte yritettiin tappaa Palermossa vuonna 1989. Del Ponte tutki tuolloin Cosa Nostran rahanpesua. Sittemmin hän toimi entisen Jugoslavian sodan sotarikoksia käsitelleen kansainvälisen rikostuomioistuimen ICTY:n pääsyyttäjänä.
Niin ikään samoista aineista tehtiin autopommi, joka surmasi toiseksi mafianvastaisen taistelun symboliksi kohonneen tuomari Borsellinon ja kuusi hänen henkivartijaansa Palermossa heinäkuussa 1992.
Saman vuoden toukokuussa Cosa Nostra oli jo tappanut Falconen, tämän vaimon ja kolme henkivartijaa Palermoon johtavalla moottoritiellä. Tien alle viemäriin asennetut 500 kiloa räjähdettä oli saatu pääasiassa toisen maailmansodan aikaisista lentopommeista, jotka Cosa Nostra nosti Välimerestä.
Tyytymättömyyttään poliittisiin kontakteihinsa Cosa Nostra viestitti ampumalla kristillisdemokraattisen europarlamentaarikko Salvo Liman Palermossa maaliskuussa 1992. Liman mafiakontaktit eivät olleet salaisuus kenellekään. Tätä seurasi vielä Cosa Nostran terroriaalto. Firenzessä, Roomassa ja Milanossa räjäytettiin autopommit, joissa sai surmansa yhteensä kymmenen ihmistä ja noin sata loukkaantui.
Myös mafiaa vastaan televisiossa puhunut tv-showjuontaja Maurizio Costanzo yritettiin räjäyttää Roomassa. Hän vältti kuoleman muutaman sekunnin ansiosta, mutta kymmenen ihmistä loukkaantui. Cosa Nostran Italian parlamentin lähelle asettama pommi löydettiin ajoissa ja tehtiin vaarattomaksi. Verilöylyltä vältyttiin myös Rooman olympiastadionin parkkipaikalla. Cosa Nostra aikoi räjäyttää autopommin AS Roman jalkapallo-ottelun päätteeksi, mutta television kaukosäätimestä nikkaroitu laukaisin ei toiminutkaan.
Salvatore Riinan edustaman Corleonen mafian terrori ja hyökkäys valtiota vastaan päättyi hänen pidättämiseensä vuonna 1993. Hänen seuraajansa Bernardo Provenzano muutti Cosa Nostalle valtion vastatoimien takia kalliiksi käyneen strategian täysin. Järjestö vetäytyi kuoreensa ja lopetti poliisien, poliitikkojen, tuomareiden ja sivullisten silmittömän tappamisen.
Ainakin toistaiseksi nykyiseksi päälliköiden päälliköksi epäilty Matteo Messina Denaro on jatkanut samalla linjalla. Mikään enkeli hänkään ei ole. Miehen kontolle on pantu paitsi osallistuminen 1990-luvun alun pommi-iskujen päätöksentekoon, myös noin sata murhaa joko tekijänä tai toimeksiantajana.
Salvatore Riina istuu huipputurvallisessa vankilassa yli kymmentä elinkautista tuomiota.
