– Kokoomusopiskelijat on seurannut huolestuneena maa- ja metsätalousministeriön valmistelua, jossa on sivuutettu monia välttämättömiä parannuksia eläinten hyvinvointiin, sanoo Kokoomusopiskelijoiden puheenjohtaja Janika Takatalo.
– Pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että jo vuosia valmisteltu eläinsuojelulaki on voimaan tullessaan riittävän kunnianhimoinen, tunnustaa eläinten itseisarvon ja varmistaa olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen. Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on meidän kaikkien asiamme, jatkaa Kokoomusopiskelijoiden varapuheenjohtaja Anne Pynttäri.
Kokoomusopiskelijat vaatii muun muassa, että lemmikkieläinten sirutus pakolliseksi kaikissa EU:n jäsenmaissa. Lemmikkien tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä kyettäisiin edistämään löytöeläinten palautumista omistajilleen sekä estämään vastuutonta lemmikinpitoa ja laitonta eläinkauppaa.
Kokoomusopiskelijat arvostelee myös sitä, että uusi laki eläinten hyvinvoinnista sallii yhtä lypsylehmien ja hiehojen parressa pitämisen.
– Uusille parsinavetoille ei myönnetä enää investointitukia, mutta investointien määrän pudotessa parsinavettojen tarve tulee jatkumaan kuitenkin vähintään vuoteen 2034 saakka. Parsinavetat rajoittavat nautojen liikkumista ja kanssakäymistä. Naudat eivät pääse toteuttamaan jaloittelutarvettaan, mistä on säädettävä asetustasolla.
Kokoomusopiskelijat katsoo, että jo olemassa olevat rangaistusasteikot mahdollistavat kovat tuomiot eläinsuojelurikoksista, mutta käytännön tuomiot ovat lieviä.
– Lainsäätäjän tulee ohjata oikeuskäytäntöä ankarampaan suuntaan ja kriminalisoida myös eläinsuojelurikoksen yritys, koska nykyisellään esimerkiksi myrkkysyöttien jättäminen koirille tulkitaan korkeintaan vahingonteoksi. Tämän ohella lainvalvontaan ja eläinsuojelurikosten paljastamiseen tarvitaan enenevissä määrin resursseja.
Myös jatkuva juomavesi eläimille on varmistettava.
– Esimerkiksi turkistarhoilla on havaittu olevan ongelmia sulan juomaveden jatkuvassa saannissa, minkä vuoksi osa ulkona talviaikaankin pidettävistä turkiseläimistä saa talvisin juomavetensä lähinnä jäätä nuolemalla. Haluamme lakiin kohdan jatkuvasta vedensaannista, kun sekä lakiluonnoksessa että nykyisessä eläinsuojelulaissa puhutaan riittävästä vedensaannista.
Kokoomusopiskelijat huomauttaa myös, että Lissabonin sopimus tunnustaa eläimet tunteviksi olennoiksi, mutta Suomen lainsäädännössä ei tällaista mainintaa ole.
– Eläinten itseisarvon kirjaaminen lakiin muistuttaa, että eläin ei ole esine, jonka kaltoinkohtelu on ainoastaan omaisuuteen kohdistuva rikos. Eläimen arvo on riippumaton sen hyötyarvosta ihmiselle.