Tällä kasvukaudella yhdeksisen prosenttia eli 206 000 hehtaaria koko Suomen peltoalasta on luomuviljeltyä. Lisäksi luomutilat ovat suuria: niiden keskimääräinen pinta-ala on 48 hehtaaria, kun tavanomaisesti viljellyn tilan viljelyala on 39 hehtaaria.
Luomukauraa viljellään kahdeksan prosenttia ja luomuohraa peräti 35 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Parin viime vuoden aikana on luomuun siirtynyt muutamia suuria kasvinviljelytiloja, jotka ovat samalla aloittaneet pihvikarjan tai lampaiden pidon. Luomunurmea viljellään aikaisempaa enemmän etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Luomueläintilat ovat viljelyalaltaan lähes kaksi kertaa suurempia kuin luomutilat keskimäärin. Peltoa tarvitaan muun muassa siksi, että eläimet pääsevät laitumelle luomutuotannon ehtojen mukaisesti.
Luomunautakarjatilojen eläinmäärä on myös huomattavasti suurempi kuin tavanomaisilla tiloilla. Keskimäärin luomutilalla ammuu noin 40 lypsy- tai emolehmää. Suuret tilat tarvitsevat yhteistyökumppaneiksi pienempiä, luomurehua tuottavia kasvinviljelytiloja.
Kasvanut luomukotieläintilojen määrä on lisännyt myös luomurehujen kysyntää. Luomurehujen valvontajärjestelmään liittyneiden toimijoiden määrä onkin kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana. Useat teollisten rehujen valmistajat ja sisämarkkinatuojat ovat ottaneet luomurehut valikoimiinsa ja kotimaiselle luomurypsille on kova kysyntä valkuaisrehun lähteenä.