Enemmistö verkkokauppaa käyvistä suomalaisyrityksistä ei kuitenkaan odota poistamisen vaikuttavan niiden liikevaihtoon. Maarajoitusten käyttö on melko yleistä muun muassa rajat ylittävään kauppaan liittyvien kustannusten takia, joita odotetaan syntyvän esimerkiksi tuotepalautuksista.
Tämä selviää valtioneuvoston maanantaina julkaisemasta selvityksestä, jossa arvioitiin geoblokkauksen eli maarajoitusten ja maantieteellisiin perusteisiin liittyvän syrjinnän kieltämisen taloudellisia vaikutuksia suomalaisten yritysten ja kuluttajien osalta.
EU:n komissio on ehdottanut perusteettomien maantieteellisten rajoitteiden käytön kieltämistä yhtenä keinona edistää unionin laajuisen digitaalisen markkina-alueen luomista.
Kyselytutkimuksen perusteella noin viidennes suomalaisista verkkokauppaa harjoittavista yrityksistä rajoitti verkkokauppansa myyntiä maantieteellisesti. Korkeiden kustannusten lisäksi syynä on usein verotusasioiden hoitamisen monimutkaisuus.
Selvityksen mukaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä olisikin tärkeää poistaa esteitä, jotka tekevät kaupankäynnin muihin EU-maihin kannattamattomaksi tai liian riskialttiiksi.
Suomalaisyritykset keskittyvät kotimaan markkinoille
Suomalaisyritysten verkkokauppamyynnistä 93 prosenttia suuntautui kotimaisille asiakkaille. Suomalaiset verkkokaupat näyttävät tarjoavan tällä hetkellä edullisempia hintoja kotimaisille kuluttajille kuin maarajojen ulkopuolelta ostoksia tekeville.
Maarajoitteiden käytön kiellon aiheuttamat kustannuspaineet saattaisivat nostaa kotimaisten verkkokauppojen hintoja. Toisaalta maarajoitusten kielto voisi lisätä EU-tason kilpailua, laajentaa tuotevalikoimaa ja siten laskea hintoja.
Selvityksen mukaan geoblokkauksen kieltämisestä aiheutuisi kustannuksia erityisesti niille yrityksille, joilla ei ole kaupankäyntiin muissa EU-maissa tarvittavaa käytäntöihin tai lainsäädäntöön liittyvää osaamista.
Vaikutuksissa voisi olla toimialakohtaisia eroja. Teollisuuden yritykset arvioivat muita useammin, että geoblokkauksen kielto lisäisi niiden liikevaihtoa.
Selvitys on osa valtioneuvoston kanslian tehostettua EU-lainsäädännön vaikutusten arviointia, ja se toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.