Ilmatieteen laitoksen, Baltic Sea Action Groupin ja Sitran yhteisessä pilottiprojektissa yhdistetään huippututkimusta suoraan viljelijöiden kanssa. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan keinoja nopeuttaa hiilen sitomista maaperään, todentaa hiilen sitominen tieteellisesti sekä tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille Suomessa.
Maaperässä on ratkaisun avain samalla myös Itämeren suurimpien ravinnepäästöjen taltuttamiseen.
– Maaperässä olevassa eloperäisessä aineessa on varastossa enemmän hiiltä kuin maapallon kasveissa ja ilmakehässä yhteensä. Merkittävä osa maaperän hiilestä ylimmässä metrin paksuisessa pintakerroksessa, toisin sanoen siinä kerroksessa, johon maatalous, laidunnus tai metsänhoito suoraan vaikuttavat, kertoo hankkeen tieteellisen osan koordinaattori, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.
Liskin mukaan nykyiset Ilmastopaneeli IPCC:n laskelmat maatalouden mahdollisuuksista sitoa hiilidioksidia ilmakehästä perustuvat tämänhetkisiin hiilensidonnan keinoihin ja vallitseviin maatalouskäytäntöihin.
– Entä mikä on potentiaali, jos voimme todentaa ja ottaa laajasti käyttöön toimia, jotka lisäävät ja nopeuttava hiilen varastoitumista maaperään, hän kysyy?
Ilmatieteen laitos johtaa projektissa tieteellistä tutkimusta, jossa tuotetaan tietoa hiilen kulusta ja varastoitumisesta ilmakehästä maaperään muun muassa mikrobiologian, isotooppianalyysien, ilmakehämittausten ja matemaattisen mallinnuksen keinoin.
Lisäksi Ilmatieteen laitoksella tutkitaan maatalouden eri käytäntöjen vaikutusta hiilen sidonnan nopeuttamiseen.
Itämeri hyötyy ilmastotoimista suoraan
Itämeri-työtä tekevä Baltic Sea Action Group, BSAG, ohjaa kokonaisuutta sekä yhteistyötä maanviljelijöiden kanssa, jotta hiiltä sitovat maatalouden keinot saadaan käyttöön.
– Itämeren ja ilmaston ongelmat kietoutuvat yhteen mutta onneksemme sama pätee myös ratkaisuihin, BSAG:n hallituksen ja Carbon Action -projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta kertoo.
– Baltic Sea Action Groupissa maaperä nähdään tärkeänä ratkaisuna Itämeren suurimpien päästöjen taltuttamiseen. Kun huomasimme, että samoja maaperään liittyviä aiheita selvitettiin ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, näimme säätiössä, että Suomessa pystyisimme aidosti yhdistämään voimamme ja saamaan kipeästi tarvittavaa tutkimusta ja samanaikaista kenttätyötä eteenpäin.
Pariisin ilmastokokouksessa 2015 Ranska esitteli 4/1000-aloitteen, jonka tavoite on lisätä maaperän hiilen määrää vuosittain 0,4 prosentilla. Laskelmien mukaan tämä riittäisi kompensoimaan ihmisten aiheuttamat vuosittaiset hiilidioksidipäästöt.
– Suomenkin allekirjoittama aloite on kunnianhimoinen ja vielä abstraktilla tasolla. Jotta toimet saataisiin esimerkiksi osaksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa, tarvitaan luotettavaa tutkimustietoa sekä käytännön kokemusta, joita kumpaakin tuotetaan nyt Carbon Action -pilotissa, toteaa Sitran kiertotalouden asiantuntija Hanna Mattila.