Verkkouutiset

Turun yliopisto. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Maanpuolustusta opetukseen? Turvallisuusteemat herättävät kampuksilla kiinnostusta ja epäluuloa

Turpotietäjäkilpailun voittamalla voi ensi vuonna saada opiskelupaikan Turun yliopistosta.

Turun yliopisto alkaa tarjota opiskelijoilleen turvallisuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää opintokokonaisuutta, jossa sivutaan myös maanpuolustuksellisia aiheita.

Ensi vuodesta alkaen myös toisen asteen opiskelijoille on luvassa aiempaa komeampi pääpalkinto turvallisuuspoliittista osaamista mittaavassa kisassa. Voittaja saa opiskelupaikan  Turun yliopiston poliittisen historian laitokselta.

”Turpotietäjäkilpailu” perustettiin kolme vuotta sitten Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton aloitteesta. Yhteistyökumppaneiksi lähti alusta alkaen myös Historian ja yhteiskuntaopin opettajien Liitto sekä Kadettikunta.

– Turun yliopisto liittyi  tähän mielellään mukaan, kertoo Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula Verkkouutisille.

Hän lisää, että matematiikassa ja luonnontieteissä valtakunnalliset kilpailut ovat jo perinne, ja pitkään niitä on järjestetty myös taloustiedossa ja äidinkielessä.

Kiinnostus maanpuolustusta kohtaan on Ukrainan sodan vuoksi kasvanut kaikkialla, ja erilaiset vapaaehtoiskurssit vetävät väkeä. Ilmapiiri on muuttunut jossain määrin myös yliopistoväen keskuudessa. Aina 1960-luvulta viime helmikuuhun asti kampuksilla on suhtauduttu  torjuvasti maanpuolustukseen – varsinkin aselliseen sellaiseen.

– Eron huomaa kyllä. Esimerkiksi Akateemisiin Reservinupseereihin on nyt tulijoita huomattavasti aiempaa  enemmän. Vielä omina opiskeluaikoinani 1980-luvulla meitä saatettiin katsoa pitkin nenänvartta, Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen sanoo.

Reservinupseeriliitto ehdotti jo toistakymmentä vuotta sitten, että vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa hankittu johtajakoulutus hyväksiluettaisiin yliopisto- ja ammattitutkintojen yleisopintoihin. Ehdotus ei ole aiemmin mennyt läpi, mutta nyt neuvotteluissa on uutta pontta.

Vaikka asenteet sotilaallista liittoutumista tai isänmaallisuutta kohtaan olisivatkin aiempaa myönteisempiä myös korkeakoulumaailmassa, ovat yliopistolaisten kannanotot kuitenkin korostetun maltillisia.

– Yliopistot ovat nimenomaan rauhan asialla. Mutta totta kai otamme huomioon, että meillä on jo nyt ja jatkossa lienee yhä enemmän opiskelijoita, jotka haluavat perehtyä turvallisuuteen eri tieteenalojen näkökulmista. Se voi tarkoittaa säteilyturvallisuutta, bioturvallisuutta, kyberturvallisuutta, terveydenhuollon ja sairaaloiden toimintaan liittyvää turvallisuutta, ja niin edelleen, professori Sanna Salanterä Turun yliopistosta kuvailee.

– Pysymme tiukasti omalla tontillamme, perus- ja soveltavassa tutkimuksessa sekä niihin perustuvassa koulutuksessa. Emme myöskään halua eikä ole tarpeen kilpailla vaikkapa Maanpuolustuskorkeakoulun  tarjonnan kanssa, hän jatkaa.

Asenteet ja linjaukset vaihtelevat kampuksittain ja jopa osastoittain.  Paikoin sekä tutkijat että opiskelijat suhtautuvat niin  maanpuolustukseen kuin armeijaankin lähtökohtaisen kielteisesti tai ainakin torjuen.

Dosentti Jari Salminen kuvailee kokemuksiaan Helsingin yliopistosta, jossa hän työskentelee opettajankouluttajana:

– Yritin jokin aikaa sitten käynnistää keskustelua maanpuolustus- ja turvallisuuskasvatuksen tarpeellisuudesta opettajankoulutuksessa. Meillä nimittäin käynnistyy rauhankasvatuksen koulutushanke, ja katsoin sen sisällön riittämättömäksi uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Ehdotukseni ei herättänyt minkäänlaista keskustelua ja kun asiaa tarkemmin tiedustelin, todettiin, että turvallisuuskasvatusta annetaan muiden kurssien yhteydessä. Minä en kuitenkaan ole havainnut maanpuolustukseen liittyviä sisältöjä millään kursseilla, vaikka tunnen tiedekunnan opetussuunnitelmat hyvin, kertoo Salminen.

– Passiivinen reaktio maanpuolustuskasvatusta kohtaan on outoa siitäkin syystä, että opettajankoulutus on viime aikoina strategisesti aina pyrkinyt reagoimaan uusiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin hyvin nopeasti. Miksi ei nyt sitten samalla tavalla maanpuolustuskasvatuksen osalta? Asia on vakava, hän jatkaa.

Jari Salminen muistuttaa, että 1930-luvun lopulla opettajankoulutuksessa perehdytettiin myös maanpuolustukseen.

– Tämän tyyppinen valmennus oli yksi ratkaiseva lisätekijä talvisodan ihmeessä. Olisikohan tuosta kokemuksesta jotain opittavaa tähänkin päivään?

Uusimmat
MAINOS