Sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnosten perusteella maakuntien itsehallinnon pelätään jäävän huomattavasti kunnallista itsehallintoa heikommaksi. Kuntaliitto, maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit korostavat, että itsehallintoa pitää kehittää uudistuksen toimeenpanossa.
Sote- ja maakuntauudistuksen tilanteesta keskusteltiin torstaina Porissa Kuntaliiton, maakuntaliittojen ja sairaanhoitopiirien järjestämässä SuomiAreenan tilaisuudessa.
– Valtioneuvostolle on jäämässä liian laajat oikeudet puuttua maakuntien päätöksentekoon. Maakunnilla ja vaaleilla valituilla maakuntapäättäjillä tulee olla aidosti itsemääräämis- ja harkintavaltaa. Maakunnat eivät ole valtion aluehallintoa, korostivat Kuntaliiton, maakuntaliittojen ja sairaanhoitopiirien edustajat SuomiAreenan keskustelussa.
Edustajien mukaan maakunnilla ei ainakaan aluksi olisi verotusoikeutta, ja ne tulisivat siten olemaan täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta. Taloudellinen liikkumavara olisi kolmen miljardin euron säästötavoitteen vuoksi pieni.
Heidän mukaansa valtio ohjaisi voimakkaasti maakuntien palvelujen järjestämistä, palvelujen tuotantoa, hankintoja, tukipalveluja, investointeja ja maakuntien oikeutta tehdä taloudellisia sitoumuksia, kuten ottaa lainaa.
Edustajat korostivat, että lakiehdotukset ja niiden kustannusvaikutusten sekä muiden vaikutusten arvioinnit ovat vielä merkittäviltä osin keskeneräisiä ja edellyttävät laajaa jatkovalmistelua. Valtion ohjausta pitää heidän mukaansa jatkovalmistelussa tarkastella kriittisesti itsehallinnon näkökulmasta.
Suomen Kuntaliitto, maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit sekä kunnat ja kuntayhtymät tulevat antamaan omat lausuntonsa lakipaketista syksyllä.