Niiden yhdistäminen julkiseksi kasvupalveluksi jakaa mielipiteitä, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Yrittäjäpaneelin kyselystä.
Maakuntauudistuksen myötä ELY-keskukset ja TE-toimistot lopetetaan vuoden 2019 alussa, ja niiden hoitamat elinkeino- ja työvoimapalvelut eli TE-palvelut yhdistetään julkiseksi kasvupalveluksi. Vastuu kasvupalveluista siirtyy itsenäisille maakunnille.
EK:n kyselyn mukaan työnantajayrittäjistä 48 prosenttia on epätietoisia elinkeino- ja työvoimapalveluihin kaavailluista muutoksista. Asia on merkittävä, koska 34 prosenttia työnantajayrityksistä on käyttänyt julkisia elinkeinopalveluja kolmen viime vuoden aikana.
Vain 15 prosenttia yrittäjistä pitää uudistusta mahdollisuutena siihen, että palvelut löytyisivät nykyistä helpommin ja nopeammin.
EK:n pk-johtaja Jouni Hakalan mukaan kasvupalvelujen siirto maakuntien hoidettavaksi on tärkeä osa tulevaa hallinnon remonttia.
– Uudistus vaikuttaa laajasti yritysten arkeen niin rekrytoinnin kuin yrityspalveluiden kautta. Siksi se pitää valmistella huolella ja yrityksiä kuullen. Tätä vasten pk-kentän kokema epätietoisuus on vakava viesti. Maakuntauudistukseen sisältyy toki myös positiivisia mahdollisuuksia: on tärkeää varmistaa, että yksityinen sektori pääsee aidosti mukaan tuottamaan palveluita, hän sanoo.
Hakala nostaa esille neljä kriittistä tekijää, jotka auttaisivat lujittamaan pk-yritysten luottamusta aluehallintouudistukseen.
Hänen mukaansa yrittäjät kaipaavat lisää luotettavaa informaatiota siitä, miten ja millä aikataululla uudistusta ollaan toteuttamassa sekä kuinka se vaikuttaa heidän tarvitsemiensa palvelujen saatavuuteen.
Hakala kehottaa kohtelemaan Suomen eri alueita tasa-arvoisesti myös valmisteluvaiheessa, eli kaikkien maakuntien valmisteluelimiin on taattava riittävä paikallinen pk-yrittäjien edustus.
Niin ikään hän toteaa, että uudistus on toteutettava niin, ettei se lisää byrokratiaa tai alueiden välistä turhaa kilpailua ja päällekkäisiä toimenpiteitä.
– Julkisen kasvupalvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on varmistettava, että se aidosti parantaa palveluiden saatavuutta ns. yhden kontaktin kautta, Hakala lisää.
EK:n Yrittäjäpaneelissa on mukana noin 700 työnantajayrittäjää, joista lähes puolet vastasi syyskuun kahden viimeisen viikon aikana toteutettuun kyselyyn.