Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies (kok.) sanoo Turun Sanomille, että sote-uudistuksen sorvaajat eivät ole ajatelleet kokonaisuutta.
– Kunnat ovat aina olleet yhteiskuntamme kivijalka. Nyt rinnalle suunnitellaan toista kivijalkaa, joka tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Se on erikoista. Nyt on syntymässä selkeä vastakkain ajattelu kuntien ja maakuntien välille.
Häkämies pitää vääränä siirtää edunvalvonta uudelle maakunnalle.
– Koska sote-maakuntiin valitaan johto tehtävien mukaan, niin vastaisuudessa siis vaikkapa sote-maakuntajohtajana toimiva korvalääkäri joutuisi pohtimaan myös Tunnin junaa. Ja etua valvotaan valtiovallan suuntaan hassunkurisesti valtion rahalla. Uusien maakuntien toimintahan on valtion rahalla toteutettavaa politiikkaa, Häkämies kuvailee.
Hän avaa vaaran lähteen.
– Jotkut tulevista maakunnista ovat varmasti liian pieniä jo syntyessään. Silloin niitä on tarpeen yhdistää toisiin maakuntiin. Siitä tulee ongelma, sillä maakunnasta ehtii tulla niin suuri identiteetti, että sitä on lähes mahdoton ja ainakin vaikeampaa lakkauttaa kuin sote-tuotantoaluetta.
Häkämiehen mielestä kuntien tehtävämäärästä huolimatta sote-uudistusta tehtäessä ei ole mietitty kuntien identiteettiä.
– Kun niiltä viedään sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi, moneen kuntaan jää lähinnä jää sivistystoimi ja kaavoitus. Pienissä kunnissa on yksi koulu ja korkeintaan yksi kaavoittaja. Paljon ei kunnille jää velkataakan ohella. Kunta on kuitenkin demokratialtaan maakuntaa lähempänä kansalaista, hän sanoo.
Häkämies näkee vaaran myös palveluiden tuottamisessa.
– Nykyhallituksen suunnitelma palveluiden tuottamisesta vain julkisella puolella voi kuulostaa kauniilta, mutta maakunnalla ei ole valtaa itse päättää, miten se tuottaa ja mistä se ostaa palvelunsa. Kunhan valtiovarainministeriö näkee rahanmenon, ennustan, että sote-maakuntien ja ministeriön välille on tulossa iso riita, hän ennakoi Turun Sanomissa.