Hallituksen 1200-sivuinen esitysluonnos sote-uudistuksen lainsäädännöksi lähetetään lausuntokierrokselle tänään maanantaina. Lausuntoaika päättyy 25. syyskuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on markkinoinut, että toisin kuin viime vaalikaudella, tässä esityksessä palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu pannaan takaisin yhteen. Kummatkin ovat maakunnalla.
Sekä sote-maakuntalaissa että sote-järjestämislaissa on luovuttu tuottajan ja järjestäjän erottamisesta.
– Tällaista erottelua ei tarvitse enää lain perustella tehdä, mutta maakunnathan voivat oman toimintansa rakentaa siten, että tilaaja-tuottaja-malli voidaan ottaa käyttöön. Se on aina sote-maakunnan oma päätös, jos tällainen tehdään. Lainsäädännöllistä velvoitetta tähän ei ole, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoi tiedotustilaisuudessa tänään maanantaina.
Nyt lausunnoille lähtevä lakiluonnos ei sisällä muutoksia palvelusetelijärjestelmään. Kun sosiaali- ja terveydenhuollon sisältölakeja ryhdytään myöhemmin uudistamaan, tarkoituksena on päivittää lakia siten, että sote-maakunnalla olisi sama oikeus käyttää palvelusetelijärjestelmää kuin kunnalla nykyisin.
– Mikään ei muutu tässä kokonaisuudessa, Krista Kiuru sanoi.
Maakunnat voivat siis hankkia palveluita palveluseteleillä.
– Me tarvitsemme edelleenkin yksityisten palveluntuottajien työpanosta tähän, eli tältä osin voi sanoa, että sopimukset eivät muutu. Ne siirtyvät ensinnäkin ja yksityisiä palveluntuottajia voidaan käyttää palvelutuotannossa siltä osin. Heidän asemansa ei muutu millään tavalla, Auli Valli-Lintu sanoi.
Tulevaisuudessakin tarvitaan monituottajamallia
Uudistuksen lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuollon perus- ja erikoistason palveluiden järjestämisvastuu sekä pelastustoimi siirtyvät kunnilta ja kuntayhtymiltä sote-maakunnille.
Sote-palveluiden järjestäjinä toimii tulevaisuudessa 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki. Lisäksi HUS-maakuntayhtymälle luovutetaan järjestämisvastuuta sopimuksella. Nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan.
Perustuslakivaliokunnan läksy viime vaalikaudelta oli se, että palveluiden järjestäjillä eli maakunnilla on oltava riittävästi omaa palvelutuotantoa.
– Julkisella järjestäjällä täytyy olla riittävä vastuu ja siihen liittyy tietty oma tuotanto, mutta ei pidä olla kaikkea omaa tuotantoa. Tulevaisuudessakin me tarvitsemme monituottajamallia, jotta me kykenemme varmistaman palveluiden saatavuuden myös jatkossa, Auli Valli-Lintu sanoi.
Lähtökohtaisesti maakunnat saavat hankkia ostopalveluita, mutta yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavien tehtävien laajuus ei saa vaarantaa järjestäjän osaamista. Lisäksi on kiellettyä hankkia ostopalveluina sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä ja ensihoidon järjestämistehtäviä.
Samat rajoitukset koskevat myös vuokratyövoiman käyttöä. Se ei se saa vaarantaa järjestäjän osaamista.
Yksityinen palvelutuottaja voi kuitenkin tehdä perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnin osana asiakkalle annettavaa palvelua.
Sote-maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2023. Maakuntavaaleja kaavaillaan järjestettäväksi alkuvuonna 2022. Lopullisesti ajankohdasta päättää eduskunta.
Sote-lakiesityksen hallitus aikoo antaa eduskunnalle tämän vuoden joulukuussa.
Lue myös:
Tämä on sote-lain herkullisin ja kiistellyin kohta