Maakotkalla ja tunturihaukalla oli huono pesintävuosi

Metsähallituksen mukaan maakotkien pesintätulokseen ovat vaikuttaneet sää ja ravintotilanne, jotka ovat olleet kaukana parhaasta mahdollisesta.

Vapaaehtoiset pesätarkastajat ja Metsähallituksen luontopalvelut ovat tarkastaneet keväällä ja kesällä maakotkan sekä muutto- ja tunturihaukan pesintöjä lajien levinneisyysalueilla.

Maakotkilla oli onnistuneita pesintöjä vain 128, vaikka asuttuja reviirejä enemmän kuin koskaan aiemmin. Metsähallituksen mukaan sää ja ravintotilanne olivat kaukana parhaasta mahdollisesta, mikä vaikutti pesintätulokseen.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Maakotkan pesintätulos oli erityisen heikko Etelä- ja Länsi Lapissa, mutta parani itää ja pohjoista kohti. Enontekiöllä tulos oli Metsähallituksen mukaan jopa erinomainen.

Pohjois-Suomessa tarkastettiin myös sinne levittäytyvien merikotkien pesäpaikat. Onnistuneita pesintöjä oli 56 ja poikasia 75. Merikotkien reviirit puuttuvat enää vain Etelä- ja Länsi-Lapista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Muuttohaukan pesintätulos oli kokonaisuutena Metsähallituksen mukaan keskimääräinen, mutta huono Kittilässä ja Enontekiön soilla. Enontekiön pahtapesinnät onnistuivat suopesintöjä paremmin. Onnistuneita pesintöjä oli 133 ja poikasia 302.

Tunturihaukan pesintätulos oli sen sijaan heikko. Asuttuja reviirejä oli vain 14 ja niissä 16 rengastusikäistä poikasta. Onnistuneita pesintöjä oli vain seitsemällä reviirillä.

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun tunturihaukan levinneisyysalue käsittää pohjoisimman Lapin tunturialueet. Tunturihaukalla oli vuosina 2009–2014 erittäin huono ajanjakso, eikä tänä vuonnakaan uusia reviirejä löytynyt.

Mainos