Pohjois-Korean ulkoministeri Ri Yong-ho ilmoitti maanantaina New Yorkissa pitämässään tiedotustilaisuudessa maansa tulkitsevan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin jyrkkiä lausuntoja sodanjulistuksena.
– Koska Yhdysvallat julisti sodan maallemme, on meillä täysi oikeus ryhtyä vastatoimiin, joihin kuuluu oikeus ampua alas Yhdysvaltojen strategisia pommikoneita jopa silloinkin, kun ne eivät ole maamme ilmatilassa. Kun otetaan huomioon Trumpin sodanjulistus, tulevat kaikki vaihtoehdot olemaan Pohjois-Korean ylimmän johdon pöydällä, Ri totesi.
Pohjois-Korean valtion omistama DPRK Today uutissivusto on julkaissut muokatun propagandavideon, jolla pohjoiskorealaiset ohjukset tuhoavat amerikkalaisen hävittäjän, pommikoneen ja lentotukialuksen.
The Driven War Zonen mukaan Pohjois-Korean ilmapuolustukset ovat vanhanaikaisia, mutta silti vaarallisia. Pohjois-Korean asevoimilla on vanhojen neuvostojärjestelmien lisäksi käytössään myös kiinalaisesta HQ-9-ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä kopioitu Pongae-5-ilmatorjuntajärjestelmä. Se vastaa käytännössä venäläistä S-300-järjestelmää. Aseen kantama ulottuu kymmeniä kilometrejä maan ilmatilan ulkopuolelle.
Pohjoiskorealaiset hävittäjät voisivat niin ikään olla vaaraksi vailla suojaa Korean niemimaata kiertäville amerikkalaisille tiedustelukoneille.
Vaikka ajatus Pohjois-Korean ilmatilan ulkopuolella lentävän amerikkalaisen lentokoneen alas ampumisesta voikin tuntua kaukaiselta, on näin tapahtunut ennenkin. Pohjois-Korea otti huiman riskin ja pudotti amerikkalaiskoneen viimeksi liki 50 vuotta sitten. Oli vähällä, ettei selkkaus johtanut ydiniskuun.
Kohtalokas lento
Elettiin huhtikuun 15. päivää vuonna 1969 ja Yhdysvaltojen laivaston EC-121M-kone nousi ruutinilennolle Japanin Atsugista. Raskaasti modifioituun nelimoottoriseen Lockheed Constellation -matkustajakoneeseen pohjautuva tiedustelulentokone keräsi korkeutta ja suuntasi sitten kansainväliseen ilmatilaan Pohjois-Korean itäiselle rannikkolle.
EC-121M:n oli määrä kierrellä Japaninmerellä lähellä Pohjois-Korean Venäjän vastaista rajaa ja kuunnella viestiliikennettä. DEEP SEA 129 -tunnuksella lentäneen koneen tehtävää pidettiin turvallisena. Se kuului Yhdysvaltojen rauhanajan tiedusteluohjelmaan. Vastaavia lentoja tehtiin 1960-luvulla jatkuvasti.
Kone oli ehtinyt kiertää reittiään noin kahden tunnin ajan, kun pahin tapahtui. Amerikkalainen tutka-asema havaitsi kahden Mig-21-hävittäjäkoneen nousseen ilmaan Pohjois-Korean Wonsanin läheltä.
Amerikkalaiskone sai varoituksen ja keskeytti tehtävänsä. Se oli kuitenkin liian hidas paetakseen paikalta. Maassa ei voitu tehdä muuta kuin seurata tilannetta. Näytöllä Migit saavuttivat kohteensa, joka katosi hetkeä myöhemmin tutkasta. Amerikkalaisesta tiedustelukoneesta ja sen 31 miehistönjäsenestä ei kuultu sen jälkeen enää pihaustakaan
Yhdysvallat ei vieläkään ole julkistanut tarkempia tietoja tapauksesta. Pohjois-Korean mediassa tuolloin julkaistujen tietojen mukaan toinen Migeistä pudotti tiedustelukoneen ohjuksella.
Ydinaseet valmiuteen
Yhdysvallat tulkitsi alas ampumisen oitis sotatoimeksi. Pohjoiskorealaiset taas väittivät koneen lentäneen maan ilmatilassa ja mainostivat tapausta suurena saavutuksena.
Presidentti Richard Nixonin hallinto ei kuitenkaan osannut päättää, miten tilanteeseen tulisi reagoida. Kukaan ei tiennyt, oliko kyseessä virhe, yksittäinen tapaus vai mahdollisesti Pohjois-Korean ylimmän johdon antama määräys.
Myöhemmin julki tulleiden viestien perusteella moni Yhdysvaltojen sodanjohdossa halusi päästä ”mäiskimään” pohjoiskorealaisia. Kuten nykyisinkin, huolestutti amerikkalaisia kuitenkin ennen kaikkea se, millä voimalla Pohjois-Korea iskisi Etelä-Koreaan, jos sota alkaisi toden teolla.
Tilanne oli erityisen tulenarka etenkin ennen kuin Valkoisessa talossa saatiin aikaan päätöksiä. Vasta muutama vuosi sitten julki tulleiden tietojen mukaan Etelä-Koreaan sijoitettuihin amerikkalaishävittäjiin lastattiin taktisia ydinpommeja vain muutamia tunteja DEEP SEA 129:n alas ampumisen jälkeen. Koneet pantiin korkeimpaan mahdolliseen valmiustilaan. Ydiniskut Pohjois-Korean kohteisiin olisivat saattaneet laukaista laajemman ydinasekonfliktin Neuvostoliiton kanssa.
Richard Nixon päätti lopulta lähettää suuren laivasto-osaston Pohjois-Korean edustalle. Ajatuksena oli odottaa, iskeekö Pohjois-Korea uudestaan amerikkalaisten kimppuun ja vastata voimalla vasta sitten. Yhtäkään konetta ei kuitenkaan ammuttu enää alas.