– Ulkoisen toimintaympäristön voimakas muutos maailmanlaajuisesti ja Suomen lähialueilla heijastuu maahanmuuton määriin ja suuntautumiseen. Viimeaikaiset muutokset ja kansainvälisen turvallisuustilanteen heikentyminen ovat luoneet uusia uhkia ja epävakautta, jotka voimistavat muuttoliikettä ja pakolaisuutta. Kuten selonteossa on tuotu esille, niin yhteiskunnan yleinen kriisinkestokyky (resilienssi) joutuu koetukselle, Maahanmuuttovirasto toteaa eduskunnan hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Virasto toteaa, että maahanmuuttoon liittyen ei voida erotella ulkoista ja sisäistä turvallisuutta.
– Ulkoisen toimintaympäristön muutokset vaikuttavat muuttoliikkeen syntyyn ja laajuuteen. Muuttoliikkeen seuraukset heijastuvat Suomen sisäiseen turvallisuuteen maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden saavuttua maahan, apulaispäällikkö Raimo Pyysalon allekirjoittamassa lausunnossa sanotaan.
Maahanmuuttoviraston mukaan monikulttuuristuminen muuttaa suomalaista yhteiskuntaa.
– Maahanmuuttajien kulttuuriin ei kaikkien osalta liity vastaavaa viranomaisiin luottamusta kuin kantasuomalaisilla on. Erilaisissa poliisin hälytystehtävissä reaktiot ovat erilaisia, pienempiinkin hälytystehtäviin poliisi joutuu lähettämään useampia yksiköitä oman palvelusturvallisuuden takaamiseksi.
Niin ikään virasto kiinnittää huomiota etniseen ryhmäytymiseen, joka on muuttoliikkeen normaali seurannaisvaikutus.
– Ihmiset hakeutuvat oman kulttuurinsa edustajien pariin. Tämä heikentää sopeutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä juurettomuutta, mikäli kotoutuminen ei onnistu. Syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat seurauksia puutteellisesta kielitaidosta, heikosta koulutustasosta ja työttömyydestä. Tämä voi johtaa päihteiden väärinkäyttöön ja rikollisuuteen.
– Edellisistä johtuva epätasainen tulonjako ja mahdollinen rasismin kokeminen voivat johtaa edelleen radikalisoitumiseen, jota tukee sosiaalisessa mediassa tapahtuva rekrytointi ääriliikkeiden jäseniksi, lausunnossa todetaan.
Maahanmuuttoviraston mukaan tämä johtaa edelleen hakeutumiseen taistelijaksi kriisipesäkkeisiin.
– Integroitumisen puutteellisuus ja ongelmat sosiaalisessa ympäristössä voivat johtaa yksittäisten toimijoiden aktivoitumiseen. Nämä muodostavat yksittäisen ja yllättävän uhkan satunnaiselle väkivallan käytölle.
Niin ikään virasto kiinnittää huomiota siihen, että monet turvapaikkaa hakevat ovat kadottaneet matkustusasiakirjansa ennen Suomeen saapumistaan.
– Henkilöllisyyden varmistaminen on tällaisten henkilöiden osalta erittäin vaikeata tai mahdotonta. Tämä mahdollistaa sekä valtiollisten että äärijärjestöjen jäsenten soluttamisen maahan, virasto arvioi.
– Tunnistettuja uhkia sisäiselle turvallisuudelle ja kokonaisturvallisuudelle ovat rikollisuus, kansainvälisen rikollisuuden leviäminen sekä terrorismi. Myös soluttautumisen seurauksena tapahtuva tiedustelutoiminta tai hybriditoiminnan valmistelu ei ole poissuljettu vaihtoehto, Maahanmuuttovirasto summaa.
Toisaalta lausunnossa todetaan, että kriisi on tiivistänyt sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisten yhteistyötä ja kehittänyt valmiutta toimia vastaavissa tilanteissa. Riskikartoitus mahdollisista uhista on laadittu, Maahanmuuttovirasto toteaa.
Suomeen alkoi laajamittainen maahantulo viime syksynä. Aiempina vuosina turvapaikkaa oli keskimäärin hakenut alle 3500 henkeä, kun viime vuonna hakijoita oli noin 32 500 ja suurimmalla yksittäisellä viikolla lähes 4000. Vuosina 2015 ja 2016 Suomeen on saapunut yhteensä noin 37 000 turvapaikanhakijaa.