Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 528 855. Maamme väkiluku kasvoi tammi–kesäkuun aikana 3 563 hengellä. Syynä väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 8 431 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 4 729 vähemmän kuin kuolleita.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–kesäkuun aikana 13 258 henkeä ja Suomesta ulkomaille 4 827 henkeä. Koronarajoitusten vaikutukset näkyvät tilastokeskuksen mukaan näissä kansainvälisen muuttoliikkeen luvuissa. Maahanmuuttoja oli 1 828 vähemmän ja maastamuuttoja 2 844 vähemmän kuin edellisvuonna.
Maastamuuttojen määrä tammi–kesäkuussa on tilastokeskuksen mukaan jäänyt alle viiden tuhannen edellisen kerran 1990-luvulla. Maahanmuuttajista oli Suomen kansalaisia 4 103 ja maastamuuttajista 3 087.
Väkiluku nousi alkuvuonna määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 7 298 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 1 037 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli suurinta Ahvenanmaalla, 4,8 promillea, ja Uudellamaalla, 4,3 promillea.
Kesäkuun ennakkotilaston mukaan tammi–kesäkuun aikana syntyi 22 886 lasta, mikä on 651 lasta enemmän kuin vuonna 2019. Karkauspäivänä syntyi hieman yli sata lasta. Syntyvyys nousi alkuvuonna hiukan edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Kuolleiden määrä oli 27 615, mikä on 383 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.