Suomen Pankin Euro&Talous -julkaisun mukaan maahanmuutto korjaa ikärakennetta julkisen talouden kannalta suotuisaan suuntaan.
”Potentiaalin toteutuminen edellyttää kuitenkin, että maahanmuuttajat työllistyvät riittävän hyvin”, julkaisussa todetaan.
Suomen Pankki huomauttaa, että maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa yli 16 prosenttia, kun se on suomalaisilla vähän päälle kahdeksan prosenttia.
Artikkelissa kiinnitetään huomiota siihen, että jäykät työmarkkinat voivat johtaa siihen, että maahanmuuttajat jäävät kannattavan työllistymiskynnyksen alapuolelle. Näitä työmarkkinoita jäykistäviä tekijöitä ovat muun muassa irtisanomissuoja, työttömyysturva ja minimipalkat (Suomessa työehtosopimusten vähimmäispalkat).
”Sen sijaan, että maahanmuuttajat työllistyisivät matalan palkkatason työpaikkoihin, heidän työllisyytensä saattaa jäädä vähäisemmäksi”, artikkelissa varoitetaan.
Tutkimusten mukaan ”suurempien irtisanomiskustannusten ja markkinoille tulon esteiden vuorovaikutus maahanmuuton kanssa on saattanut heikentää talouden kykyä ottaa vastaan uusia työntekijöitä ja voimistaa kantaväestöön kohdistuvia maahanmuuton negatiivisia työmarkkinavaikutuksia”.
Toisaalta tutkimukset kielivät myös siitä, että vaikutukset kantaväestön palkkoihin ja työllisyyteen ovat pieniä, vaikka lyhyellä aikavälillä työvoiman määrän kasvu aiheuttaa työttömyyttä jäykkien palkkojen järjestelmässä.
Työn taloustieteen mukaan työn tarjonnan kasvu luo aluksi negatiivisia palkkapaineita. Yritysten kannattavuus paranee tämän seurauksena, jolloin investoinnit kasvavat ja sen seurauksena taas rekrytoidaan lisää työntekijöitä. Kasvanut kysyntä nostaa lopulta palkkoja ja työllisyys kohenee. Lopputuloksena on kasvanut työllisyys ilman, että keskimääräinen palkkataso tai työttömyys olisi muuttunut.
Suomen kaltaisessa maassa maahanmuuttajien työpanos ja kantaväestön työpanos voivat myös täydentää toisiaan parhaassa tapauksessa. Matalamman koulutustason työvaltaisten palveluiden kysyntä kasvaa. Maahanmuuttajien työllisyys suuntautuu alkuvaiheessa matalan tuottavuuden töihin eli matalapalkkatöihin. Samalla koulutettu työvoima erikoistuu aiempaa enemmän korkeamman tuottavuuden (korkeampien palkkojen) töihin. Silloin voi käydä niin, että matalan tuottavuuden työpaikoista kilpailevien kantaväestöön kuuluvien palkat laskevat, mutta koulutettujen palkat nousevat.
Artikkelissa huomautetaan myös kotouttamisen mahdollisesta merkityksestä maahanmuuttajien työllistymisessä.