Suomi sai juhannusta edeltävällä viikolla uuden Petteri Orpon johtaman hallituksen. Hallitusohjelmaa lukiessa suupielet kääntyvät lähes poikkeuksetta ylöspäin. Paljon merkittäviä, pitkään kaivattuja uudistuksia etenee vihdoin.
Yksi meiltä kuitenkin puuttuu ja sen mukana kaikki.
Maahanmuuton osalta ohjelmakirjauksiin on mahdotonta olla tyytyväinen. Ongelmalliset kirjaukset liittyvät erityisesti ulkomaisten osaajien saamiseen Suomeen. Kaikkein ongelmallisin on uuden hallituksen linjaus, että ulkomaisen työntekijän on poistuttava maasta kolmen kuukauden jälkeen, mikäli aiempi työ on loppunut eikä uutta ole tässä ajassa löytynyt tilalle.
Tämä aika on kohtuuttoman lyhyt. Viime vuonna ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksettiin keskimäärin 107 arkipäivältä eli noin viideltä kuukaudelta. Tämä on siis keskimääräinen aika, joka uuden työn etsimiseen menee. Rekrytointialan ammattilaisena tiedän myös, että täysin tavanomaiset rekrytointiprosessit kestävät 8-10 viikkoa eli vaikka työperäisen oleskeluluvan saanut henkilö välittömästi työsuhteen päätyttyä pääsisi mukaan uuteen hakuprosessiin, voi hyvin olla, ettei sopimusta saada tehtyä hallituksen täysin järjettömässä aikarajassa.
Ulkomailta tulleet ovat myös potentiaalisia uuden yrityksen perustajia, mutta kolmessa kuukaudessa tämäkin voi osoittautua todella haasteelliseksi. Ulkomaiset osaajat voivat myös houkutella ulkomaisia investointeja Suomeen, mikä luo edelleen taloudellista kasvua ja työpaikkoja. Kaikki joskus investointihankkeita valmistelleet tai yritysrahoitusta keränneet kuitenkin tietävät, ettei uutta investointia tai rahoituskierrosta hetkessä polkaista pystyyn, etenkin jos maabrändissä on hallitusohjelmasta tulleita naarmuja.
Vaarallisempaa kuin nämä teknisemmät aikatauluasiat on kuitenkin se, miten tällaiset hallitusohjelmakirjaukset tulkitaan niin maailmalla Suomeen muuttoa harkitsevien kuin jo maassa olevien ammattilaisten osalta. Meillä ei ole kansakuntana varaa siihen, että ulkomailta Suomeen tulleet huippuosaajat tuntevat olonsa epätervetulleiksi ja ei-kaivatuiksi.
Jos Suomesta syntyy vaikutelma maana, joka ei aidosti toivota ulkomaisia osaajia tervetulleiksi yhteiskuntaansa, vaan tavoittelee enemmänkin lyhyemmän tähtäimen utilitaristisia päämääriä, ei tänne haluta tulla ja menetämme otteemme kovassa globaalissa kilpailussa parhaista osaajista. Usein yksilöiden valintoihin vaikuttaa enemmän tällainen vaikeammin hahmotettava ”maamaine” kuin todellisuus. Mainepääomaamme tällaisilla linjauksilla syödään tehokkaasti.
Kaiken lisäksi emme ehkä menetä vain Suomeen mahdollisesti tulossa olevia, vaan jo maassa olevia osaajia. Tutkimukset osoittavat, että ulkomailta tulleet osaajat ovat herkempiä vaihtamaan työpaikkaa (ja samalla myös työskentelymaata) kuin kotimaiset verrokkinsa. Suomi ei ole helpoin maa päästä kulttuuriin sisään ja on olemassa luonnollisia syitä, miksi kaikki eivät maassamme viihdy.
Suomalainen kulttuuri ja sosiaaliset normit voivat olla hyvin erilaisia kuin mihin ulkomaiset osaajat ovat tottuneet. Esimerkiksi hiljaisuuden ja etäisyyden säilyttämisen kulttuuri voi aiheuttaa haasteita vuorovaikutuksessa paikallisten kanssa. Suomen pohjoinen sijainti ja pitkät talvet voivat myös olla haasteellisia ulkomaalaisille osaajille, erityisesti niille, jotka eivät ole tottuneet kylmiin ja pimeisiin olosuhteisiin. Sääolosuhteet voivat vaikuttaa mielialaan ja vaatia sopeutumista.
Suomen tai ruotsin kieli ovat suurimmalle osalle ulkomaisia osaajia täysin vieraita kieliä. Suurin osa suomalaisista puhuu kuitenkin hyvin englantia, eikä suomen tai ruotsin kielen taidon puute juurikaan aiheuta vaikeuksia arkipäiväisessä kanssakäymisessä, työelämässä tai yhteisöön integroitumisessa. Yritykset, jotka osaajia kipeimmin tarvitsevat, pärjäävät kyllä englannilla. Onkin helppoa yhtyä Ilkka Paanasen Talouselämän haastattelussa (26.6.2023) tekemä toteamus, ettei Suomessa pitäisi vaatia Suomen kielen taitoa edes pidempään maassa olleilta.
On kuitenkin myös paljon asioita, joihin voimme helposti vaikuttaa, jotta Suomessa opiskelleet tai maahan muutoin päätyneet ulkomaiset osaajat saataisiin pidettyä Suomessa ja he viihtyisivät maassamme paremmin. Maahamme asettuneet osaajat viihtyvät Suomessa paremmin, kun heidät otetaan vastaan avoimesti ja tarjotaan tukipalveluita, jotka auttavat heitä sopeutumaan uuteen ympäristöön.
John F. Kennedyn kuuluisaa sitaattia mukaillen, älä kysy mitä maasi voi tehdä pitääkseen osaajat Suomessa, vaan mitä sinä voit tehdä heidän viihtyvyytensä parantamiseksi. Keinoja on monia.
Jos toimit elinkeinoelämässä, voit tarjota mahdollisuuksia jo maassa oleville ulkomaisille työntekijöille. Usein syy siihen, miksi ulkomailta Suomeen muuttanut osaaja päättää Suomesta poistua, löytyy perheestä eli puoliso ei ole saanut koulutustaan vastaavaa tai ylipäätään mitään itselleen soveltuvaa työtä. Mikäli haluat löytää Suomessa jo olevia, ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita, heitä löytyy esimerkiksi Pointer Potentialin kautta. Kyseinen yritys on tarjonnut Suomessa jo muutaman vuoden työnvälityspalveluita korkeakoulutetuille maahanmuuttajille, joiden osalta työllistymisen esteenä on käytännössä ainoastaan puutteellinen tai olematon Suomen kielen taito.
Yksityishenkilönäkin voit vaikuttaa tulijoiden viihtyvyyteen. Toivota uudet suomalaiset lämpimästi tervetulleeksi. Ole kiinnostunut heidän taustastaan, kulttuuristaan ja kokemuksistaan. Pienet eleet, kuten avun tarjoaminen arjen asioissa, voivat auttaa maahanmuuttajia tuntemaan olonsa tervetulleiksi. Voit vaikka kutsua ulkomaisen tuttavasi suomalaiseen kulttuuritapahtumaan, jossa hän saa kosketusta paikalliseen elämään. Voit auttaa ulkomaalaisia perheitä luomaan sosiaalisia suhteita, tutustumaan toisiin maassa oleviin perheisiin ja tarjota tukea perheenjäsenten integroimisessa koulutusjärjestelmään, terveydenhuoltoon ja paikallisiin harrastuksiin. Lapsiperheille voit vaikkapa neuvoa, mistä löytyy lapsille sopivia päiväkoteja ja kouluja tai kertoa tietoa harrastusmahdollisuuksista.
Olennaista on, ettemme anna Suomi-kuvan mennä pilalle johtuen muutamista lyhytnäköisistä politiikkalinjauksista. Kyse ei ole vain siitä, että ulkomaisen työvoiman lisääminen tuo monia etuja Suomelle, kuten uusia ideoita, innovaatioita, investointeja ja talouskasvua. Eikä siitä, että uudet innovaatiot ja liiketoimintamallit luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät yritysten kilpailukykyä. Ulkomaisten osaajien maahanmuutto tuo maahan uutta osaamispääomaa ja tätä kautta kaivattua muutosta maahamme. Kyse on loppujen lopuksi Suomen selviämisestä.
