Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) marraskuussa julkaisemaa Maahan muuttaneet Suomessa. Hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus? -raporttia arvostellaan harhaanjohtavaksi.
Diak väitti tiedotteessaan, että kyseessä on uusi tilastolliseen vertailuun perustuva tutkimusraportti ja ensimmäinen kattava tilastollinen tarkastelu maahanmuuttajien vaikutuksesta julkistalouteen ja työmarkkinoihin koko väestön tasolla. Raportin keskeinen väite oli, että vieraskieliset maksavat enemmän veroja kuin saavat tukia.
Selvityksen ovat tehneet Diakin tutkija Sakari Kainulainen ja eläkkeellä oleva Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.
Valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila on arvioinut raportin Helsingin Sanomien pyynnöstä. Mattilan mukaan tutkimus on heikkolaatuinen ja siitä on tehty liiallisia johtopäätöksiä.
– Kun julkiseen keskusteluun tuodaan asioita tutkimuksen nimellä, voisi toimia vähän varovaisemmin ja miettiä, täyttääkö työ tutkimuksen kriteerit, Mattila toteaa HS:lle.
Kansanedustaja Rami Lehtinen (ps.) kiteyttää raportin ongelman siihen, että siinä verrataan keskenään suomalaisia eläkeläisiä ja työikäisiä maahanmuuttajia. Kantaväestössä on enemmän eläkeläisiä kuin vieraskielisissä. Lisäksi eläkeläiset käyttävät muita enemmän sote-palveluja.
– Näin saadaan sellainen kuva, että suomalaisten vaikutus tulonsiirroissa olisi enemmän negatiivinen kuin maahanmuuttajien osalta. On erikoista, että tutkimuksessa ei verrata keskenään saman ikäluokan ihmisiä. Samalla halutaan sivuuttaa se tosiasia, että suomalaiset eläkkeensaajat ovat tehneet vuosikymmeniä töitä maksaen samalla eläkemaksuja, Lehtinen sanoo tiedotteessaan.
Tutkimus jättää hänen mukaansa huomioimatta ison osan julkisista palveluista.
– Pelkästään eläkemaksujen huomioiminen pudottaisi pohjan siltä johtopäätökseltä, minkä tutkimuksen tekijät ovat tehneet.
Tutkimuksessa vieraskielisten on arvioitu tuottavan valtiolle veroja 225 miljoonaa enemmän kuin saavan tulonsiirtoja.
Lehtisen mukaan askelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että ulkomaalaiset käyttävät myös julkisia palveluita kuten koulua, terveyspalveluita, kotouttamispalveluita ja oikeudenhoitoa tulkkauksineen.
– Pelkästään kotouttamispalveluihin menee tänä vuonna 440 miljoonaa euroa. Jos ne huomioitaisiin, niin vaikutus kääntyisi julkiselle taloudelle negatiiviseksi, hän väittää.
Kansanedustajan mukaan tutkimuksessa käytetyt menetelmät eivät vastaa yleisesti yhteiskuntatieteiden tai taloustieteiden menetelmiä esimerkiksi ikävakioinnin osalta.
– Ei tällaista tutkimusta voi ottaa tosissaan, hän toteaa.
– Harmittavasti tutkimuksesta on kuitenkin uutisoitu Suomessa laajalti niin, että ihmiset ovat voineet saada aivan toisenlaisen kuvan kuin mitä totuus on.





