Vuonna 2003 SARS-epidemiaan kehitetty hoito vaikuttaa lupaavalta keinolta taistella uutta koronavirusta vastaan. Huhtikuun alussa Cell-tiedejulkaisussa julkaistujen löydösten perusteella kokeellinen APN01-lääke voi torjua merkittävästi koronavirusta ainakin taudin alkuvaiheessa. Iso osa tutkimustyöstä on tehty Ruotsissa Tukholman Karoliinisessa instituutissa.
Uuden koronaviruksen uskotaan käyttävän angiotensiinikonvertaasi 2- eli ACE2-reseptoria väylänä soluun. Se toimii viruksen ”ankkurina”. Viruksen pinnan piikkiproteiini vastaa muodoltaan reseptoria ja kiinnittyy siihen. Sitten solu läpäistään, kaapataan ja pannaan tuottamaan viruksen kopioita. Lääkkeen kuvataan kuitenkin sulkevan tämän portin soluun.
– COVID-19:ää aiheuttava virus on ensimmäisen SARS-viruksen lähisukulainen. Aiempi työmme on auttanut meitä tunnistamaan ACE2:n nopeasti SARS-CoV-2:n sisäänkäynniksi, ja tämä selittää paljon taudista. Nyt tiedämme, että liukenevassa muodossa oleva ACE2, joka kaappaa viruksen pois, voisi hyvinkin olla järkevä hoito, joka kohdistuu nimenomaisesti porttiin, josta viruksen on astuttava meidän tartuttaakseen. Tässä kamalassa pandemiassa on toivoa, tutkijatiimiä johtava kanadalaisen University of British Columbian tutkija Josef Penninger sanoo tiedotteessa.
Penninger kertoo Global Newsin haastattelussa hoidon suojelevan myös sisäelimiä koronavirukselta. Hänen mukaansa lääkettä aiotaan testata ihmisillä Euroopassa piakkoin. Tuloksia saadaan hänen mukaansa jo alkukesästä.
– Meidän ajatuksemme – toivottavasti tämä toimii – on tarjota hoito ihmisille, jotka ovat jo sairastuneet, Josef Penninger sanoo.
Hän kertoo olevansa hyvin toiveikas lääkkeen suhteen.
Toimivaa lääkehoitoa pidetään tärkeänä välietappina ennen rokotetta. Mikäli koronaa kyettäisiin hoitamaan tehokkaasti, voitaisiin esimerkiksi rajoitustoimia purkaa nopeammin.
Tutkimusta Ruotsissa
SVT:n mukaan iso osa lupaavan tutkimuksen jalkatyöstä on tehty Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Virologian dosentti Ali Mirazami on työskennellyt tiimeineen tutkimuksen parissa kellon ympäri. Hän kertoo SVT:lle tulosten osoittavan, että koronavirus iskee keuhkojen lisäksi myös munuaisiin ja verisuoniin.
Tutkijat käyttivät kokeissa sekä soluja että kantasoluista kasvatettuja elimiä matkivia soluviljelmiä. Koronavirus tartutettiin niihin ja hoidettiin lääkkeellä. Tulokset olivat molempien kohdalla samoja. Virusten määrä putosi Mirazamin mukaan merkittävästi, tuhannesosasta viidestuhannesosaan aiemmasta.
SVT:n mukaan vastaavaa hoitoa on testattu jo pienessä tutkimuksessa Kiinassa. Noin 20 koronapotilaan kerrotaan saaneen ACE-kopiota. Ali Mirazami kertoo, ettei ole nähnyt tutkimuksen tuloksia, mutta olettaa niiden olleen positiivisia, koska eurooppalainen biotekniikkayhtiö on jatkanut lääkkeen kehittämistä.
Mirazami avaa haastattelussa tulevaa eurooppalaistutkimusta. Hänen mukaansa hoitoa aiotaan testata pian 200 koronapotilaalla Saksassa, Itävallassa ja Tanskassa.
– Jos tulokset vastaavat odotuksia, uskon, että se (lääke) voisi olla markkinoilla parissa kuukaudessa.
Tukholmassa aletaan seuraavaksi selvittää, voisiko tällainen hoito tepsiä myös vakaviin koronatapauksiin. Lisäksi tutkijat pyrkivät valottamaan, onko ACE2-väylä syynä siihen, miksi lapset tuppaavat sairastamaan koronan aikuisia lievempänä. Ajatuksena on, että lapsilla on vähemmän ACE2:ta kuin aikuisilla ja siten myös vähemmän kiinnittymismahdollisuuksia virukselle.