Komission arvion mukaan pankkien perimät maksut aiheuttavat EU:n vähittäiskauppiaille vuosittain yhteensä yli 10 miljardin euron kustannukset. Kuluttajat eivät aina ole tietoisia näistä lisäkustannuksista.
Lisäksi maksujen suuruus vaihtelee EU-maittain, sillä maksujen suuruudesta päättävät kansalliset viranomaiset. Maksu veloitetaan vähittäiskauppiaalta jokaisesta maksukortilla tehdystä ostoksesta, mikä puolestaan lisää tuotteiden ja palveluiden hintoja.
Parlamentin hyväksymien sääntöjen mukaan pankkien perimät palvelu- ja toimitusmaksut luottokortteilla tehdyistä ostoksista saisivat olla enintään 0,3 prosenttia tapahtuman arvosta. Pankkikorttiostosten osalta toimitusmaksun enimmäismäärä olisi joko 0,2 prosenttia tai seitsemän senttiä sen mukaan, kumpi näistä on pienempi summa.
Sääntöjä sovelletaan EU:ssa sekä kotimaan maksuihin että rajat ylittäviin maksuihin. Maksujen enimmäismääriä koskevia sääntöjä on noudatettava viimeistään vuoden kuluttua siitä kun laki astuu voimaan.
Samassa yhteydessä parlamentti äänesti verkkomaksujen turvallisuutta koskevista säännöistä. Säännöissä vaaditaan, että maksun edellyttämät tiedot, veloitusajankohta ja palvelumaksut on ilmoitettava selkeästi. Lisäksi ostajilla on oikeus käyttää erilaisia kolmansien osapuolten tarjoamia maksujen turvallisuutta lisääviä ohjelmia tai laitteita.
Sääntöjen mukaan luvattomasti perityt maksut on palautettava 24 tunnin kuluessa siitä kun maksut ovat tulleet ilmi. Kadonneen tai varastetun kortin laittomasta käytöstä voi asiakkaan vastuulle kuitenkin jäädä enintään 50 euron omavastuu.
Verkkotiliä käyttävällä ostajalla on myös oikeus käyttää kolmannen osapuolen tarjoamaa maksuohjelmaa tai laitetta ilman, että maksunsaaja veloittaa tästä ylimääräisiä kustannuksia. Maksupalvelun tarjoajan on ilmoitettava maksun käsittelyn todelliset kustannukset. Maksupalveluiden käsittelymaksujen sallituista enimmäismääristä päätetään myöhemmin.