Luotonantaja arvioi maksukykyä vain taustatietojen kuten iän, sukupuolen, asuinpaikan ja äidinkielen mukaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu oli vienyt asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä pitää lautakunnan ratkaisua merkittävänä ja edellyttää, että luotonantajat muuttavat toimintatapojaan.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi luotonantajan menettelyn moniperusteiseksi syrjinnäksi. Asetetun uhkasakon määrä (100 000 e) kuvaa myös syrjinnän vakavuutta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan kyseessä on ensimmäinen oikeudellinen ratkaisu, joka koskee syrjintää automatisoidussa luotonantamisessa, mutta menettely itsessään ei ole poikkeuksellinen.
– Tapaus osoittaa sen, että kuka tahansa voi tulla syrjityksi. Nyt syrjintäperusteina olivat suomi äidinkielenä, miessukupuoli, nuori ikä ja haja-asutusalueella asuminen, Kirsi Pimiä sanoo.
– Tietojemme mukaan vastaavanlaista pisteytystä ilman yksilöllistä maksukyvyn arviointia käytetään muuallakin luoton myöntämisessä. Edellytämme, että luotonantajat ottavat toiminnassaan huomioon ratkaisun ja tarkastelevat kriittisesti omia menettelyjään, Pimiä toteaa.
Luottolaitos perusteli menetelmiään taloudellisilla syillä.
– Tilastomatematiikan tai tekoälyn hyödyntäminen on monessa tapauksessa järkevää, nopeaa ja edullista, mutta sitä ei saa käyttää syrjivästi, Pimiä toteaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu aikoo selvittää myös muilta kulutusluottoa myöntäviltä tahoilta heidän käyttämiään menetelmiä ja niiden lainmukaisuutta. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettu aikoo tiivistää yhteistyötään luottotoimintaa valvovien viranomaisten kanssa.