Luottamus hallitukseen putosi

Kansan luottamus Sanna Marinin hallitukseen on pudonnut viime kevääseen verrattuna.
Pääministeri Sanna Marin, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Jussi Saramo ja sisäministeri Maria Ohisalo. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Pääministeri Sanna Marin, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, opetusministeri Jussi Saramo ja sisäministeri Maria Ohisalo. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia luottaa hallitukseen, mutta luottamus on vähentynyt vuodessa kahdeksan prosenttiyksikköä.

EVA selvitti, kuinka koronakriisi on vaikuttanut luottamukseen, jota suomalaiset tuntevat yli 30 erilaista yhteiskunnassa vaikuttavaa tahoa tai toimijaa kohtaan. Luottamus hallitukseen putosi vuodessa eniten. Eniten taas kasvoi luottamus markkinatalousjärjestelmään, peräti kymmenen prosenttiyksikköä.

Luottamuslistan kärjessä ovat tasavallan presidentti, poliisi, puolustusvoimat.

– Pandemian alkaessa keväällä 2020 kansalaisten luottamus poliittisiin päättäjiin nousi poikkeuksellisen korkealle. Ilmiötä kutsutaan lippujen ympärille kokoontumiseksi. Kevään 2021 Arvo- ja asennetutkimus vahvistaa, että vuoden takaisessa poikkeuksellisen suuressa luottamuksessa Sanna Marinin (sd.) hallitukseen oli kyse koronakevään poliittisesta poikkeustilasta, joka on nyt väistynyt, sanoo EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Kansalaisten mielestä parhaiten poliitikoista on pandemian keskellä pärjännyt tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jolle hyvän arvosanan toiminnastaan antaa 80 prosenttia suomalaisista.

Myös pääministeri Marin saa enemmistöltä (61 %) hyvän arvosanan.

Sen sijaan koronatoimista pääasiassa vastanneelle perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle enemmistö (51 %) antaa huonon arvosanan. Oppositiojohtajat Jussi Halla-aho (57 %) ja Petteri Orpo (53 %) saavat niin ikään kansan enemmistöltä huonot arvosanat.

Tulokset perustuvat 2[nbsp]059 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.3.–7.4.2021. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.

Mainos