Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin kolmea keskeistä mekanismia, joiden kautta luontoympäristö vaikuttaa ihmisten emotionaaliseen hyvinvointiin.
Tutkimuksen mukaan luontoympäristöllä on stressistä elvyttäviä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat aistien kautta suoraan hyvinvointiin. Kaksi muuta mekanismia ovat välillisiä. Luonto houkuttaa liikuntaan tai sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotka vuorostaan tuottavat hyvinvointia.
Mitä suurempi osuus vapaa-ajasta käytetään luonnossa ulkoiluun, sitä vahvempia elpymiskokemuksia saadaan ja sitä vahvempaa on emotionaalinen hyvinvointi.
Ulkoilun hyödyt vahvistuvat paljon ulkoilevilla, sillä heidän ulkoilukerrasta saamansa hyödyt ovat voimakkaampia ja lisäävät positiivisia tuntemuksia, kuten onnellisuutta ja tyyneyttä.
Sen sijaan viimeisimmän ulkoilukerran kesto tai ulkoiluseura ei vaikuta hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että ulkoilussa kannattaa muidenkin ihmisten seurassa keskittyä ympäröivään luontoon. Myöskään ulkoilukerran kestosta ei kannata turhia murehtia.
Tutkimuksessa vastaajan keskimäärin luonnossa virkistäytymiseen käyttämä aika yhdistettiin viimeisimmän ulkoilukerran tuottamiin elvyttävyyskokemuksiin, ulkoiluseuraan sekä ulkoilukerran kestoon. Luonnossa vietetyn ajan vaikutusta emotionaaliseen hyvinvointiin tarkasteltiin sekä suoraan että välillisesti viimeisimmän ulkoilukerran elvyttävyyden, seuran ja keston kautta.
Tulos säilyi samana, kun vastaajan iän, sukupuolen, kotitalouden tulojen sekä vapaa-ajan muun fyysisen aktiivisuuden vaikutus otettiin huomioon.
Tutkimus perustuu luonnon virkistyskäytön valtakunnalliseen inventointitutkimukseen (LVVI), jossa selvitettiin, miten suomalaiset ulkoilevat luontoympäristössä vapaa-ajallaan sekä millaisia terveys- ja hyvinvointihyötyjä ulkoilusta luontoympäristössä saadaan. Kohderyhmänä olivat 15−74-vuotiaat suomalaiset. Kyselyyn vastasi 3060 henkeä.
Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, UKK-instituutti ja Tilastokeskus.
Tutkimus on julkaistu Environmental Psychology -lehdessä ja siitä kertoi Metsäntutkimuslaitos Metla uutiskirjeessään.