Liiton mukaan nykymenetelmillä ei saada todellista kuvaa turvetuotannon vesistöpäästöjen määrästä.
”Tulvahuippujen aikana vesistöihin kulkeutuu noin 90 prosenttia turvepäästöistä. Tätä päästöä ei ole tilastoissa lainkaan”, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kertoo.
Sulkavan mukaan mittaukset eivät ole toimivia ja osa turvealan toimijoista on tiennyt jo 90-luvulta asti, että todelliset päästöt ovat tilastoituja suurempia.
Luonnonsuojeluliitto kertoo alan toimijoiden pimittäneen turvepäästöihin liittyviä tietoja. Sen mukaan turpeen kaivamiseen myönnetään nykyisinkin lupia tietämättä todellisia päästöjä.
”Kaikki turpeenkaivun päästöt on otettava jatkossa huomioon. Jos turpeen otto aiheuttaa vesistön pilaantumista, ei lupaa tule myöntää”, Sulkava vaatii.
Luonnonsuojeluliiton mukaan turvepäästöt rehevöittävät ja madaltavat vesistöjä sekä värjäävät veden tummemmaksi. Järven pohjaan kertyvä turvemuta aiheuttaa hapen loppumisen ja se puolestaan irrottaa fosforin ja aiheuttaa rehevöitymistä.
”Huijauksen on loputtava. Vesien pilaamisen on loputtava. Ominaiskuormituslaskenta on siirrettävä historian roskakoriin. Koska vesistöpäästöjä ei saada kuriin nykyisin menetelmin, on menetelmiä muutettava tai lopetettava kaivaminen kokonaan. Mikään menetelmä ei ratkaise kestämättömän suuria ilmastopäästöjä”, Sulkava toteaa.