Suomen työelämän nousu Euroopan parhaaksi vuoteen 2020 mennessä vaatii suomalaisen työkulttuurin päivittämistä näiden oikeasti innovatiivisten yritysten mallin mukaisesti.
Tekesin MEADOW-tutkimuksen yhteenvetoraportista selviää, että Suomi on yksi Euroopan aktiivisimmin työelämää kehittävistä maista, mutta lukuisat kehittämishankkeet eivät johda talouskasvuun ja työelämän laadun parantumiseen.
Suomalaisyritykset keskittyvät muita yksipuolisemmin kustannusleikkauksiin ja jo olemassa olevien tuotteidensa ja palvelujensa elinkaarien pidentämiseen niiden uudistamisen asemesta.
– Suomessa on hyvin paljon innovointia, mutta se keskittyy pikku parannuksiin. Kaikki kunnia tälle kilpailukykyä ylläpitävälle innovoinnille, mutta meiltä puuttuu uudentyyppinen ajattelu, Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila sanoo.
Yhteenvetoraportista ilmenee myös, että todellinen innovatiivisuus linkittyy vahvasti työn mielekkyyteen. Innovatiivisiksi määriteltiin raportissa organisaatio, joka oli viimeisen kahden vuoden aikana tuonut markkinoille uuden tuotteen tai palvelun, ja jonka henkilöstö kokee työn imua.
Vain neljännes suomalaisyrityksistä täytti nämä kriteerit.
Innovaatiotoiminnassa yhteistyö on valttia
Raportin mukaan innovatiiviset yritykset ovat onnistuneet päivittämään työkulttuuriaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnroothin mukaan rohkeus, halu ja kyky innovoida sekä kokeilla uutta syntyvät ympäristössä, jossa tehdään jatkuvasti työtä arvojen ja johtajuuden kehittämiseksi.
– Olemme panostaneet innostavan, energisoivan ja yhteistyökykyä korostavan johtamisen kehittämiseen kaikilla tasoilla organisaatiossa. Ihmisille on tärkeää samaistua yrityksen arvoihin, kokea työnsä hallittavaksi ja saada kokea myös arvostuksen tunnetta työntekijänä ja ihmisenä, hän kertoo.
Innovatiiviset yritykset verkottuvat muita useammin toisten yritysten kanssa. Myös Ehrnrooth allekirjoittaa yhteistyön tärkeyden.
– Yhteistyö asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa on tärkeää – toimintaa ei voi kehittää eristyksissä ympäröivästä todellisuudesta. Asiakkailta saatu palaute auttaa näkemään kehityskohteet omassa toiminnassa”, hän toteaa ja jatkaa, että ”ulkopuolelta saatu palaute lisää uudistushalua myös organisaation sisällä: Varsinkin menestyvän yrityksen on varottava liiallista tyytyväisyyttä nykytilaan. Se jarruttaa innovatiivisuutta, Ehrnrooth toteaa.
Raportista ilmenee myös, että innovatiivisessa yrityksessä työntekijöillä on myös muita enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työtehtäviinsä ja hyödyntää joustavia työnteon mahdollisuuksia, kuten liukuvaa työaikaa ja etätyötä.
Professori Mattila korostaa, että yksilöllisten työn tekemisen muotojen yleistyessä on kuitenkin tärkeää pitää kiinni yhteisöllisyydestä.
– Vaikka uusi idea syntyisikin yksittäisen työntekijän oivalluksesta, on organisaation innovatiivisuus loppujen lopuksi yhteisöllistä, sillä idean kääntäminen arvoa tuottavaksi innovaatioksi vaatii yhteistyötä koko organisaatiolta.
Mattilan mukaan yksi suurimmista kysymysmerkeistä onkin, miten yhteisöllisyys työpaikalla toteutetaan, kun oman tiimin näkee kerralla koossa lähinnä sähköpostin jakelulistalla.