Lukion tuntijakotyöryhmän tiistaina julkistama esitys lisää lukio-opetuksen valinnaisuutta merkittävästi. Valinnaisuus koskee myös historiaa ja yhteiskunta-oppia.
– Vaikka työryhmän ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa yleissivistystä ja antaa tarvittavat eväät jatko-opintoihin ja työelämään, valinnaisuus voi viedä päinvastaiseen suuntaan, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n puheenjohtaja Mikko Eskola sanoo.
Hän muistuttaa, että koulujärjestelmän ja erityisesti lukion tehtävä on yleissivistää ja kasvattaa nuoria ajattelemaan itseään aktiivisina kansalaisina osana yhteiskuntaa.
– Yhteiskuntaoppia ja historiaa tarvitaan maailman ymmärtämisessä. Ilman näitä oppiaineita nuorilta jäisi puuttumaan tärkeä osa yleissivistyksestä ja keskeisistä kansalaistaidoista, joita tarvitaan muun muassa työelämässä ja nyky-yhteiskunnan tietotulvassa, Eskola painottaa.
Liitto pelkää uudistuksen johtavan tilanteeseen, jossa yliopisto-opintoihin hakeutuvilta puuttuisi keskeinen koulutuspohja ja osaaminen yhteiskunnallisista ilmiöistä. Eskolan mielestä Suomella ei ole varaa tällaiseen näköalattomuuteen.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on akavalainen etu- ja palvelujärjestö, joka toimii jäsenistönsä edunvalvojana työmarkkinoilla. Liittoon kuuluu 12 000 korkeakoulutettua jäsentä, jotka työskentelevät hallinnon, talouden, tutkimuksen, koulutuksen sekä viestinnän esimies- ja asiantuntijatehtävissä.
Lue myös: Työryhmältä kolme vaihtoehtoa lukion tuntijaoksi