Kulttuuriministeri Arhinmäki liittyi perjantaina lukion tuntijakoa käsitelleen työryhmän esityksen kriitikoihin. Hän painotti kannanotossaan, että Suomi on pärjännyt maailmalla nimenomaan ”kansan laajan yleissivistyksen vuoksi”. Arhinmäki moitti tuntijakoesitystä liiallisesta valinnaisuudesta.
– Ministerin puheet valinnaisuuden haitoista ovat liioiteltuja. Tuntijakotyöryhmän A-mallissa valinnaisuus ei ole pakko, vaan mahdollisuus. Edelleen luonnontieteellinen, humanistinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen tieto ja taito ovat kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla, ja edelleen kaikkia näitä sivistyksen osa-alueita on opiskeltava, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi sanoo.
Liitto puolustaakin parjattua tuntijaon A-mallia, jossa oppiaineiden valinnaisuus kohdistuu niin kutsuttuihin koreihin. Korimallissa opiskelijan tulisi opiskella vähintään kymmenen kurssia luonnontieteitä ja kymmenen kurssia yhteiskunnallis-humanistisia aineita. Verrattuna tämänhetkiseen tuntijakoon esimerkiksi luonnontieteiden pakollisuuden määrä kasvaa kolmella kurssilla.
– Toisin kuin julkisessa keskustelussa väitetään, nuoret osaavat tehdä valintoja, varsinkin kun uudessa tuntijaossa lisätään opinto-ohjausta. On käsittämätön ajatus, että nuori, joka perehtyy syvällisesti yhteiskuntaoppiin mutta jättää psykologian opiskelun vähemmälle, olisi läpeensä sivistymätön, Ahoniemi kummastelee.
Rehtoritkin A-mallin kannalla
Myös Suomen Rehtorit ry kannattaa A-mallia. Se mahdollistaa yhdistyksen mielestä sekä syvemmälle menevän kapeamman yleissivistyksen että laajemman, useampia oppiaineita vähemmällä kurssimäärällä sisältävän yleissivistyksen.
– Tällöin opiskelijoiden erilaisuus voidaan huomioida muita tuntijakoehdotuksia paremmin. Opiskelija voi halutessaan tehdä myös lähes nykyisen tuntijaon, yhdistys sanoo kannanotossaan.
Tuntijakomalli A tukee rehtorien mielestä lyhyiden kielten valintaa asettamalla ne tasa-arvoisempaan valintatilanteeseen muihin oppiaineryhmiin nähden. Malli laajentaa hieman myös humanistis-yhteiskunnallisten ja katsomuksellisten opintojen kokonaisuutta nykyisen tuntijaon pakollisten kurssien minimistä.
– Opiskelijan osallisuus omien valintojen kautta vaikuttaa myönteisesti opiskelumotivaatioon. Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota opiskelijan ohjaamisen kehittämiseen, rehtorit sanovat.