Hallitus on vuoteen 2017 mennessä säästämässä lukiokoulutuksesta 170–200 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 rahoitukseen verrattuna tämä tarkoittaa 25–30 prosentin leikkausta.
– Lukiokoulutuksen säästöt vaarantavat koulutuksen päivittämisen 2020-luvulle, arvioivat Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Otto Ahoniemi, Pro Lukio ry:n puheenjohtaja Atso Taipale ja Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtaja Jukka O. Mattila.
– Lukioiden tieto- ja viestintäteknologian päivittäminen, uudenlaisten opetusmenetelmien käyttöönotto ja koulutuksen kehittäminen vaativat rahoitusta. Jos lukiot joutuvat kamppailemaan perusedellytysten kanssa, ei kehittämistyölle jää sijaa, he sanovat.
Säästöjen lisäksi hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusperusteet ja järjestäjäverkon.
– Korotetun valtionavun ja pienten lukioiden lisän lopettaminen ilman vastaavaa kompensaatiota veisi nuorilta laajoissa osissa maata mahdollisuuden opiskella kotoa käsin missään opinahjossa peruskoulun jälkeen, järjestöt sanovat.
Niiden mukaan toisen asteen koulutuksen järjestämislupien uusjako taas mullistaa oppilaitoskenttää tavalla, jota ei ole nähty sitten 1960- ja 70-lukujen peruskoulu-uudistuksen.
Järjestöt vaativat, että alkavassa kehysriihessä lukiokoulutuksesta ei enää säästetä. Ennen rahoitus- ja järjestäjäverkkouudistusta on käytävä huolellinen keskustelu siitä, mihin suuntaan suomalaista lukiokoulutusta halutaan viedä.