– Luvut ovat karmaisevia, mutta suunta on oikea, totesi Suomen taloudesta valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) valtion budjettiehdotuksesta kertovassa tiedotustilaisuudessa.
– Menemme oikeaan suuntaan hallitusohjelman mukaisilla toimilla.
Valtiovarainministeriö on saanut valmiiksi ehdotuksen valtion vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi. Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Ehdotus on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen.
– Uutta velkaa joudutaan edelleen ottamaan merkittävästi, mutta korostan, että suunta on oikea, Purra sanoi.
– Säästöt kiristyvät asteittain vaalikauden loppua kohti, jotta suunta säilyy.
Budjetin loppusumma on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, kun mukaan on luettu myös ensimmäinen lisätalousarvio.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen talous- ja finanssipolitiikan lähtökohtana on turvata hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville. Finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys.
Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta toimenpidekokonaisuudella, joka vahvistaa julkista taloutta nettomääräisesti 6 miljardilla eurolla vuoden 2027 tasolla tarkasteltuna.
Vahvistamisesta suorat sopeutustoimet ovat nettomääräisesti reilut 4 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla. Lisäksi työllisyyttä parantavilla toimilla tavoitellaan lähes 2 miljardin euron vahvistusta vuoden 2027 tasolla.
Hallitusohjelmassa linjatulla sopeutuksella julkisen talouden kehityksen suunta muuttuu, mutta sopeutusta on jatkettava myös kuluvan vaalikauden jälkeen.
Valtiontalouden kehysjärjestelmä on keskeinen hallituksen finanssipolitiikan ohjauksen väline ja uskottavan talouspolitiikan perusta. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn. Hallitusohjelman kirjauksia ja muita toimenpiteitä toteutetaan vaalikauden kehyksen mahdollistamissa rajoissa.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2024 talousarvioksi ja vuosien 2024–2027 kehyksiksi on huomioitu hallitusohjelman liitteessä B linjatut säästöt ja menolisäykset siltä osin kun vaikutus kohdentuu valtion budjettitalouteen. Joidenkin säästöjen kohdalla on uudelleenarvioitu ja tarkennettu säästöjen ajoitusta.
Tällaisia tilanteita on lähinnä säädösvalmistelun tai teknisen toteuttamisen kannalta hankalimmissa kokonaisuuksissa. Myös toimenpiteiden vaikutusarviot, niin valtion budjettitalouteen kuin koko julkiseen talouteen, ovat joiltain osin tarkentuneet. Arviot tulevat budjetti- ja kehysvalmistelun sekä hallituksen esitysten valmistelun myötä edelleen tarkentumaan.
Talousarvioehdotus vuodelle 2024 ottaa huomioon hallitusohjelman liitteessä B listatut menolinjaukset, jotka tuottavat nettomääräisesti vajaan miljardin euron säästövaikutuksen valtion budjettitalouteen.
Kehyskauden lopulla vuonna 2027 hallitusohjelman menopäätösten vaikutus on reilut 2 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa ja 2,5 miljardia euroa nimellisesti.
Vuoden 2024 budjettiehdotuksen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Se on 3,7 miljardia euroa enemmän kuin mitä vuodelle 2023 on budjetoitu, mukaan lukien ensimmäinen lisätalousarvio. Määrärahatason kasvua vuoteen 2023 verrattuna selittävät etenkin muutokset hyvinvointialueiden valtion rahoituksessa.
Käänne kohti tasapainoisempaa valtiontaloutta on kuitenkin tapahtumassa, sillä vuodelle 2024 ehdotettavat määrärahat ovat 1,1 miljardia euroa pienemmät kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2024 on 10,1 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä on 1,5 miljardia euroa pienempi kuin kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin.
Valtion talousarviomenojen taso alenee vuoden 2024 hintatasossa 1,1–2,0 miljardilla eurolla vuositasolla verrattuna kevään tekniseen kehykseen. Myös valtion budjettitalouden alijäämä on 1,3–2,7 miljardia euron alemmalla tasolla kuin keväällä 2023 arvioitiin.
Valtion budjettitalouden menojen arvioidaan olevan kehyskaudella vuosina 2024–2027 keskimäärin 86,6 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa. Vuonna 2027 budjetin menojen arvioidaan olevan 86,4 miljardia euroa vuoden 2024 hintatasossa, mikä on noin 2 miljardia euroa vähemmän kuin kevään tekniseen julkisen talouden suunnitelmassa.
Valtion budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan vuosina 2024–2027 keskimäärin 9,8 miljardia euroa, kun vuosittainen alijäämä kevään teknisessä julkisen talouden suunnitelmassa oli keskimäärin 11,7 miljardia euroa.
Alijäämän pieneneminen näkyy myös alenevina valtionvelan korkomenoina. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa korkomenoarviota alennetaan vuosittain 0,2–0,3 miljardilla eurolla. Vuosittaisten korkomenojen arvioidaan olevan 3,2 miljardia euroa vuosina 2024–2026 ja 3,6 miljardia euroa vuonna 2027.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus sisältää valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaisesti vuoden 2024 valtion T&K-rahoituksen lisäykset. Rahoituslain mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan valtion talousarvioissa tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Rahoituslain mukainen lisäys on noin 260 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta on kohdennettu erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen ja EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen.
Valtion T&K-rahoituksen tulee rahoituslain ja kevään talousennusteen mukaan olla 2,9 miljardia euroa vuonna 2025, 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja 3,4 miljardia euroa vuonna 2027.
Vuosien 2025–2027 lisäyksiä ei ole kohdennettu hallinnonaloittain tai momenteittain vielä tässä vaiheessa. Kohdennuksesta on tarkoitus linjata myöhemmin tulevien talousarvioiden ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä.
Kasvua tukee myös vaalikauden aikana toteutettava määräaikainen 4 miljardin euron investointiohjelma. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä kertyvillä tuloilla, purkamalla valtio-omisteisten listaamattomien yhtiöiden ylipääomituksia sekä tuloutuksin Valtion asuntorahastosta, joten investointimenot eivät lisää valtion velanottotarvetta hallituskauden aikana.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus ja kehysehdotus eivät vielä sisällä investointiohjelman mukaisia toimia, eikä sitä ole huomioitu meno- tai tuloarvioissa. Investointiohjelmaa valmistellaan osana hallituksen talousarvioesityksen ja vuosien 2024–2027 kehysten jatkovalmistelua ja ensimmäisistä toimista on tarkoitus linjata hallituksen budjettiriihessä.
Myös hallituksen veropolitiikalla tavoitellaan talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon sekä yrittäjyyteen ja tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus ei päätösperäisesti kiristä kokonaisveroastetta.
Valtion budjettitalouden tuloiksi vuonna 2024 arvioidaan 77,0 miljardia euroa, josta 68,2 miljardia euroa on verotuloja. Vuosina 2025–2027 budjettitalouden tulot kasvavat keskimäärin 2 prosenttia vuodessa. Vuonna 2027 budjettitalouden tulojen arvioidaan olevan 82,5 miljardia euroa, josta 74,3 miljardia euroa on verotuloja.
Hallitusohjelmaan sisältyy sekä vuonna 2024 että myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotoimenpiteitä. Hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla.
Työn verotusta kevennetään asteittain vaalikaudella painottaen pieni- ja keskituloisia. Työtulovähennystä kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla vuosittain, yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla. Tämä keventää työn verotusta hallituskauden loppuun mennessä keskimäärin lähes 0,5 prosenttiyksiköllä, ja lähes 1 prosenttiyksiköllä noin 20 000–25 000 vuosituloilla. Lisäksi vuonna 2025 otetaan käyttöön työtulovähennyksen lapsikorotus.
Vuonna 2024 verotuloja vähentävät lisäksi muun muassa kotitalousvähennyksen tilapäisen korotuksen jatkaminen, osakesäästötilin enimmäistalletusmäärän nostaminen sekä maatalouden tasausvarauksen korottaminen. Alkoholiverotusta muutetaan siten, että väkevien alkoholijuomien ja viinien veroa korotetaan ja oluen veroa alennetaan.
Vuonna 2024 verotuloja kasvattavat muun muassa valtion tuloveroasteikon ylimmän portaan 2 prosenttiyksikön määräaikaisen korotuksen jatko, matkakuluvähennyksen omavastuun korotus ja ikään perustuvan korotetun työtulovähennyksen uudelleenkohdennus. Lisäksi nikotiinipussit sisällytetään tupakkaverotuksen piiriin.
Liikennepolttoaineiden valmisteveroa alennetaan vuoden 2024 alusta kompensoimaan hallitusohjelman mukaisesta jakeluvelvoitteen nousu-urasta syntyvää keskimääräistä polttoaineiden hinnannousua kehyskaudella. Tämä johtaa valmisteverotuottojen alenemiseen vajaalla 160 miljoonalla eurolla. Muutos polttoaineiden valmisteverotuksessa on pysyvä. Lisäksi polttoaineveron CO2-komponenttia lasketaan myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla.
Myöhemmin kehyskaudella voimaan tulevia verotuloja kasvattavia muutoksia ovat muun muassa nykyisin 10 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden, lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä, siirtäminen 14 prosentin verokantaan vuoden 2025 alusta ja tupakkaveron sekä virvoitusjuomaveron korotukset.
Myöhemmin kehyskaudella verotuloja vähentävät muun muassa ajoneuvoveron perusveron alentaminen sekä inkontinenssisuojien, kuukautissuojien ja lasten vaippojen siirtäminen 14 prosentin arvonlisäverokantaan.
Yleisen kiinteistöveroprosentin alarajaa korotetaan maapohjien osalta 1,3 prosenttiin vuonna 2024. Korotus vaikuttaa niiden 245 kunnan verotukseen, joilla yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä tätä alempi. Muutos lisää maapohjasta kerättyjä kiinteistöverotuloja näillä kunnilla, mikä vahvistaa kuntien taloutta heikentämättä julkista taloutta kokonaisuutena.
Budjettiehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi maanantaina 28. elokuuta. Samalla julkaistaan myös valtiovarainministeriön ehdotus valtiontalouden kehyspäätökseksi.