Tiedustelulainsäädäntö on herättänyt kuumaa keskustelua etenkin kansalaisten oikeuksista ja siitä, millaisia uusia valtuuksia viranomaiset saavat suomalaisten valvontaan.
Asiantuntijoilta kysyttiin keskiviikkona tiedustelulainsäädännön mietintöjen luovutustilaisuudessa Helsingin Säätytalossa, lukevatko tiedusteluviranomaiset Matti Meikäläisen sähköposteja tulevaisuudessa?
– Tiedustelutoiminnassa on kyse kohdennetusta toimista. Toiminta kohdennetaan, ja Suomen viranomaiset poimivat suuresta tietovirrasta sellaisia tietoja, jotka liittyvät vakavaan uhkaan ja kansalliseen turvallisuuteen, vastasi sisäministeriön ylijohtaja Kauko Aaltomaa.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Uudet uhat edellyttävät uudenlaista valmiutta ja varautumista. Tilanteeseen vastataan muun muassa tiedustelulainsäädännöllä, jota on valmisteltu kolmen työryhmän voimin sisä-, puolustus- ja oikeusministeriössä.
Työryhmät luovuttivat keskiviikkona mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle (kok.), puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps.). Seuraavaksi mietinnöt lähtevät laajalle lausuntokierrokselle.
– Jos puhutaan tietoliikennetiedustelusta, johon tämä esimerkki Matti Meikäläisestä liitetään, niin tarkoituksena on hyvin rajallisin hakuehdoin hankkia tietoa. Ja tuomioistuin päättää siitä, jolloin kaikki perustavaa laatua olevat tosiasiat tulee arvioitua tarkasti.
– Toki tiedustelussa syntyy myös tietoa sellaisesta toiminnasta, joka ei liity uhkaan. Tällainen tieto hävitetään.