Verkkouutiset

Loputtomiin ei nuorta voi langalla työntää

Verkkouutiset
Verkkouutiset

Nuorten syrjäytyminen ei ole syyttä suomalaisten suurin huolenaihe.

Punaisen Ristin teettämän juuri julkaistun kyselyn mukaan suomalaiset ovat eniten huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Jopa kaksi kolmesta vastaajasta on huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja vaarasta syrjäytyä.

Eri tasoilla käynnistetyistä tukitoimista huolimatta Suomessa on edelleen pelottavan suuri määrä sellaisia nuoria, jotka ovat jääneet kokonaan työn tai opiskelun ulkopuolelle ja joilla ei ole peruskoulun lisäksi mitään muuta koulutusta. Näillä nuorilla syrjäytymisen riski on todellinen ja on syytä muistaa, että yhden pysyvästi syrjäytyneen nuoren hinta yhteiskunnalle on noin 1,2 miljoonaa euroa.

Huoleen on herätty ja yhä useampi toimija on lähtenyt eri tavoin mukaan nuorten auttamiseksi. Ilahduttavaa on, että myös nuorisotakuun käyttöönotto etenee ja nyt myös muun muassa Keski-Uudenmaan kunnissa ryhdytään kokeilemaan nuorisotakuuta vuosina 2015-2016. Kokeiluun sisältyy muun muassa asiakasvastaava, jonka tehtävänä on selvittää, mistä kaikkialta asiakkaana oleva nuori tarvitsee apua.

Syrjäytyneiden nuorten kokonaismäärä on viime vuosina pysynyt melko samoissa lukemissa, mutta nykykeinoin on päästy tilanteeseen, jossa 60 prosenttia syrjäytyneiksi luokitelluista nuorista aloittaa vuoden kuluessa opiskelut, tai siirtyy työelämään.

Huolestuttavaa kuitenkin on, että loput 40 prosenttia pysyy edelleen vuodesta toiseen syrjäytyneinä. Näistä nuorista olen eniten huolissani ja haluan meidän kiinnittävän nykyistä enemmän huomiota siihen, miten myös nämä ulkopuolisiksi jääneet nuoret saataisiin opiskelemaan, tai työelämään.

Tutkimusten mukaan ensisijainen keino saada nämä nuoret takaisin työmarkkinoille on koulutus. Nuorille tulisikin löytää mahdollisimman pikaisesti peruskoulun jälkeen sopiva opiskelupaikka, sillä mitä kauemmin nuori on syrjäytynyt, sitä pienemmäksi koulutukseen hakeutumisen todennäköisyys muuttuu.

Paljon on kiinni myös nuorten omasta halusta tulla autetuksi ja tahtotilasta ottaa vastaan koulutusta tai työtä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös nuorten asenteet työttömyyttä tai nuorten arvostus koulutuksen suhteen ovat muuttuneet. Narulla ei voi työntää loputtomiin ja erityinen huoli kohdentuukin niihin nuoriin, jotka eivät ole ilmoittautuneet edes työttömiksi työnhakijoiksi. Kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä nämä nuoret tekevät ja miksi he ovat joutuneet, tai jättäytyneet työelämän, tai opiskelun ulkopuolelle.

Halu pärjätä ja mennä elämässä eteenpäin täytyy saada heräämään nuorissa ja sen pitää lähteä nuoresta itsestään. Vain tällöin nuorta voidaan auttaa ja tukea olemaan osa yhteiskuntaa ja toimimaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.

Etsivästä nuorisotyöstä on hyviä näyttöjä tämän tyyppisissä tilanteissa. Tärkeää olisi kuitenkin, että myös kouluissa olisi mahdollisuus nykyistä enemmän puuttua haasteisiin jo varhaisessa vaiheessa, sekä erilaisin ohjauksen keinoin helpottaa nuorten siirtymävaiheita sopivan jatkokoulutuspaikan ja itselle sopivan työuran ja ammatin suhteen. Tämä auttaisi myös sen lisääntyneen haasteen suhteen, että valitettavan moni keskeyttää opinnot tai ajautuu opiskelemaan alaa, joka ei olekaan itselle mielekäs.

Tietäen koulujen resurssihaasteet, voitaisiin mielestäni käyttää luovuutta ja hyödyntää moniammatillisesti työvoimatoimistojen ja muiden asiantuntijoiden osaamista nuorten urapolkujen suunnittelussa. Nuorten syrjäytyminen on meidän kaikkien yhteinen haaste. Silmiä ei voida millään taholla sulkea ja kaikki voimavarat olisi nyt hyödynnettävä järkevällä tavalla.

Kirjoittaja Outi Mäkelä on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS