Kun Venäjä oli aloittanut 24. helmikuuta 2022 täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinto esitti Natolle virallisen pyynnön lentokieltoalueen luomisesta alueensa ylle. Läntinen puolustusliitto kuitenkin torjui ajatuksen peläten, että se johtaisi konfliktin laajenemiseen suursodaksi.
– Kiihkeässä keskustelussa koko Ukrainan kattavan lentokieltoalueen perustamisesta on unohdettu eräs seikka: tiettyjen muidenkin maiden turvallisuus saattaa vaarantua tämän konfliktin seurauksena. Venäjän äskettäiset iskut Mustanmeren ja Tonavan rannoilla sijaitseviin Ukrainan viljavarastoihin ja satamiin ovat tästä hyvä esimerkki, saksalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Andreas Umland sanoo ranskalaislehti Le Mondessa.
– Suurimmalla osalla Venäjän ilmaiskuista syvälle Ukrainaan ei ole puhtaasti sotilaallisia tavoitteita. Monet niistä kohdistuvat siviili-infrastruktuuriin Ukrainan väestön terrorisoimiseksi ja lannistamiseksi. Hyökkäyksillä Ukrainan elintarvikevientiä vastaan pyritään myös horjuttamaan länsimaiden valmiutta jatkaa tukeaan Kiovalle, Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Itä-Euroopan tutkimuskeskuksessa työskentelevä Umland toteaa.
– Viljapellot, varastot ja liikenneverkko eivät ole ainoita Ukrainan infrastruktuurikohteita, joista maan rajojen ulkopuolella on syytä olla huolissaan. Myös Ukrainan ydinvoimaloiden – käytöstä poistetun Tšernobylin ydinvoimalankin – turvallisuuden pitäisi kiinnostaa suuresti kymmeniä tahoja Brysselissä, Berliinissä, Genevessä, Wienissä ja muualla. Niin ei kuitenkaan näytä olevan, hän huomauttaa.
Umland pitää hämmästyttävänä, että länsimaat lähettävät edelleen diplomaatteja ja muita virkamiehiä Ukrainaan pyrkimättä takaamaan heidän turvallisuuttaan riittävin keinoin.
– Satoja eurooppalaisia ja Euroopan ulkopuolisten maiden edustajia matkustaa säännöllisesti Kiovaan vaihtelevan pituisiksi ajoiksi, vaikka Ukrainan pääkaupunki on ollut Venäjän miehittämättömien ilma-alusten jatkuvien hyökkäysten kohteena lokakuusta 2022 lähtien, hän muistuttaa.
– Monet heistä edustavat maita, joilla on voimakas oma ilmapuolustus. Matkalla Ukrainan länsirajalta pääkaupunkiin tai itse Kiovassa nämä lähetetyt, komennuksella olevat tai vierailevat henkilöt eivät kuitenkaan nauti asevoimiensa suojelua, vaan he joutuvat luottamaan yksinomaan Ukrainan ilmapuolustukseen ja turvallisuuselimiin, hän toteaa.
Huhtikuussa 2022 jopa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres joutui pakenemaan väestönsuojaan Venäjän kohdistettua ilmaiskuja Kiovan keskustaan hänen virallisen vierailunsa aikana.
Umland kehottaa länsimaita samanmielisine liittolaisineen muodostamaan koalition, jonka tehtävänä olisi tunnistaa omien kansallisten etujensa kannalta kriittiset Ukrainan alueet.
– Näin voitaisiin rajata vyöhyke, joka suljetaan Venäjän lennokeilta ja ohjuksilta. Näiden maiden olisi yhdessä ratkaistava, miten lentokieltoalueet käytännössä toteutetaan, ja pyydettävä haettava niille Ukrainan johdon hyväksyntä, Umland sanoo.
– Moskovalle olisi myös tehtävä selväksi, että kaikki hyökkäykset, jotka suoraan tai epäsuorasti uhkaavat tämän koalition kansalaisten fyysistä turvallisuutta, neutralisoidaan. Monet tarkkailijat pitävät tätä uutena riskinä konfliktin eskaloitumisesta. Tällainen varovaisuus on kuitenkin strategisesti kyseenalaista, hän toteaa.
– Kun on kyse eksistentiaalisten etujen puolustamisesta, kuten ydinvoimaloiden ja Ukrainassa olevien diplomaattien turvallisuudesta, kompromisseja ei saa tehdä. Päinvastoin – jos Moskovalle annettaisiin tässä periksi, voi syntyä vaikutelma, että Venäjällä on varaa mennä entistäkin pidemmälle.
