Akava varoittaa koronakriisin vakavista vaikutuksista Suomen talouteen ja työllisyyteen.
Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on räjähtänyt viime kuukausien aikana ennätyksellisen suureksi. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lomautettuja oli jo huhtikuun lopussa 164 000.
Pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan muutos oli todella raju, sillä määrä kasvoi lähes sadalla tuhannella vain yhdessä kuukaudessa. Vielä ei tiedetä, kuinka suuri osa lomautuksista muuttuu lopulta irtisanomiksi.
Eniten lomautettuja on keskiasteen tutkinnon suorittaneissa eli lähes 90 000. Luku on kolme kertaa niin paljon kuin edellisissä lamoissa suurimmillaan.
Korkeakoulutettuja oli huhtikuussa lomautettuna 31 274. Heidän lukumääränsä nelinkertaistui maaliskuusta, joka oli aiempi ennätyslukema. Perusasteen varassa olevien lomautettujen määrä kohosi vajaaseen 20 000 henkilöön.
– Finanssikriisin aikana lomautettuja oli enemmillään hieman vajaat 40 000 ja 90-luvun lamassa noin 55 000, joten koronakriisi todella murjoo Suomen taloutta, Pasi Sorjonen sanoo.
Hallitusohjelman talousosa uusiksi
Akavan mukaan työllisyyden ja talouden elpyminen edellyttää osaamisen ja TKI-investointien vahvistamista. Terveyspalveluissa tulisi pyrkiä takaisin normaalitilanteeseen, jotta hoitovelka ei kasva kestämättömälle tasolle. Kriisin jälkihoidossa on tarjottava riittävät sosiaalipalvelut apua tarvitseville.
Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan hallitusohjelman talouspoliittinen osa pitää kirjoittaa uudelleen, sillä sen pohja on sulanut pois.
– Viime kuukaudet ovat vieneet Suomen tilanteeseen, jota kukaan ei olisi osannut kuvitella. Tulevien päätösten pitää luoda uutta työtä, vahvistaa taloutta ja yrittäjyyttä sekä luoda tulevaisuuden uskoa. Nyt pitää keskittyä kaikista olennaisimpiin asioihin, Fjäder toteaa tiedotteessa.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka arvioi koulutusjärjestelmän onnistuneen työssään kriisin aikana hyvin.
– Oppimisen tukea on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla, jotta varmistetaan koulutuksellinen tasa-arvo ja opintojen sujuva jatkuminen. Jos lisäpaikkoja luodaan korkeakoulutukseen, tarvitaan lisärahoitusta, jolla varmistetaan laadukas koulutus, Heljä Misukka sanoo.
Akava huomauttaa, että Suomen talous oli huonossa kunnossa jo ennen pandemiaa. Valtiontalous on ollut alijäämäinen 11 vuotta ja kuntatalous 19 vuotta. Asukasta kohden laskettu reaalinen bruttokansantuote oli ennen kriisiä pienempi kuin vuoden 2007 lopulla.
– Nyt toteutetulla talouspolitiikalla on perustellusti keskitytty rajaamaan kriisistä aiheutuvia vahinkoja. Konkursseja tulee kuitenkin paljon ja työpaikkoja menetetään pysyvästi. Työllisyys alenee. Mahdollisuudet tulonsiirtojen kasvattamiseen ovat rajalliset, Akava toteaa jälleenrakennusohjelmassaan.
Järjestön mukaan Suomen talouspolitiikan tärkeimmäksi tavoitteeksi pitää ottaa kansantalouden kasvupotentiaalin pidemmän aikavälin vahvistaminen. Julkisen talouden on oltava sellaisessa kunnossa, että valtio ja kunnat ovat yhteenlaskettuna vain poikkeuksellisen huonoina aikoina alijäämäisiä.
Suomen verojärjestelmä voi tukea talouden kasvupotentiaalin vahvistamista vain silloin, jos se palkitsee nykyistä paremmin työn tekemisestä ja yrittämisestä. Verotuksen tulee myös kannustaa osaamisen ja kouluttautumisen lisäämiseen.
Akava lisäisi sosiaaliturvassa toimeliaisuutta ja kannustavuutta tukevia elementtejä.
– Sosiaaliturvauudistus ei saa nostaa sosiaaliturvan kustannuksia pidemmällä tähtäyksellä Suomen huoltosuhdekehityksen vuoksi, Akava toteaa.