Mielipiteet nykyisestä valtakunnansovittelijajärjestelmästä vaihtelevat työntekijä- ja työnantajaliittojen välillä, kertoo Lännen Median tekemä kysely. Suurin osa kyselyyn osallistuneista työnantajaliitoista kannattaa nykyistä järjestelmää ja työntekijäjärjestöt puolestaan jotain muuta järjestelmää. Kaikkiaan 11 eri työmarkkinaliittojen edustajaa vastasi kyselyyn.
Nykyistä valtakunnansovittelijajärjestelmää tukivat enimmäkseen työnanatajaliitot, joista tätä kannattivat Palta, Metsäteollisuus, Kemianteollisuus sekä tietyin varauksin myös Teknologiateollisuus. Työntekijäliitoista nykyistä järjestelmää kannatti OAJ.
Kuntatyönantajat poikkesi muiden työnantajaliittojen linjasta.
– Työrauhajärjestelmää pitää tarkastella liittokierroksen jälkeen. Siinä yhteydessä on sopiva tilaisuus arvioida myös sovittelujärjestelmän toimivuutta, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo.
Valtakunnansovittelijajärjestelmän sijaan työmarkkinaviisaita kannattivat PAM, JHL, Tehy, Super ja Pro. Heidän tarjoamissaan vaihtoehdoissa olisi esimerkiksi ryhmä, joka muodostetaan tapauskohtaisesti tai pidempiaikaisesti tai Ruotsin mallin mukainen järjestelmä.
– Ruotsin Medlingsinstitutetin kaltaista järjestelmää olisi hyvä selvittää. Sen rooli voisi olla nykyistä sovittelijan roolia laajempi, ja se voisi toimia neuvottelujen tukena ja esimerkiksi puolueettomien taustalaskelmien tuottajana, toteaa puolestaan Palvelualojen ammattiliiton (PAM) puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
Työnantajapuolella nähtiin, että ongelmana ei ole niinkään nykyinen järjestelmä, vaan seikat, jotka estävät sen normaalin toiminnan.
– ”Työmarkkinaviisaiden ryhmä” oli yritys ohittaa virallinen sovittelujärjestelmä, jotta työriidan toiselle osapuolelle luvattu lopputulos olisi saatu aikaan. Sovittelujärjestelmän uskottavuus ei ole koetuksella sovittelijan toiminnan takia, vaan hänen toimintaansa häiritsevien ja hänet ohittamaan pyrkivien tahojen toiminnan takia, sanoo Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén.
Työrauhaa valtakunnansovittelijalle peräänkuulutettiin niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin.
– Työmarkkinaosapuolten tulee tukea sovittelujärjestelmän toimivuutta kaikissa olosuhteissa ja pidättäytyä pyrkimyksistä vaikuttaa sovittelijan toimintaan millään tavalla. Erityisen tärkeää tämä on tilanteessa, jossa työehtosopimuskierros on käynnissä, toteaa Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.
– Työrauhalainsäädäntö on täysin vanhentunut ja keskeisiltä osiltaan puutteellinen. Esimerkiksi poliittisista työtaisteluita ja myötätuntotyötaisteluita ei käytännössä säädellä ja niitä käytetään suhteettomasti. Ne eivät kuulu sovittelujärjestelmän piiriin, eikä niiden pidäkään kuulua, sen takia tarvitaan lainsäädännön luomat rajat, toteaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helle.
Teollisuusliitto ei ehtinyt vastaamaan kyselyyn parhaillaan työehtosopimuksista käytävien neuvottelujen vuoksi.