Lähes puolet Lännen Median kyselyyn vastanneesta 156 kunnanjohtajasta suhtautuu negatiivisesti kunnanjohtajien ehdokkuuteen maakuntavaaleissa, vaikka maakuntalaki sallii kunnanjohtajien asettumisen ehdokkaaksi. Asiasta uutisoi Turun Sanomat.
34 vastannutta on itse kiinnostunut ehdokkuudesta tai jo lupautunut jonkin puolueen ehdokkaaksi. Kyselyn mukaan eniten ehdokkuus kiinnostaa pienten kuntien kunnanjohtajia ja vähiten nuoria kunnanjohtajia.
Pienten kuntien johtajien uskotaan haluavan päästä puolustamaan oman pienen alueensa etuja. Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri näkee tässä myös ongelmia. Hänen mukaansa maakuntapoliitikon tulisi pystyä omaksumaan omaa aluettaan laajempi näkemys koko maakunnan kehittämisestä.
– Muutoin tilanne on sama kuin kuntayhtymissä, joissa ratkaisut tehdään kuntien välisinä kompromisseina, Haveri toteaa.
Nuorten kunnanjohtajien vähäinen kiinnostus maakuntavaaleja kohtaan liittyy Haverin mukaan laajempaan kehityskulkuun, jossa kuntajohtajien poliittinen sidonnaisuus on vähentymässä.
2000-luvulta asti on ollut tavallista, että nuoret, itsensä virkamiehiksi tai ammattijohtajiksi kokevat kunnanjohtajat siirtyvät pienistä kunnista joko suurempien kuntien tai yksityisen sektorin palvelukseen. Puoluepolitiikka ei tunnu luontevalta.
Kyselyyn vastasi 156 kunnan- tai kaupunginjohtajaa. 8 kunnanjohtajaa kieltäytyi vastaamasta sillä perusteella, että he eivät usko maakuntauudistuksen toteutuvan ollenkaan.