Moni kunta ajatteli uudistuksen yhteydessä pääsevänsä eroon turhista ja huonoista sote-rakennuksistaan. Kuntaliiton arvion mukaan 15–20 prosenttia sote-kiinteistöistä jää käyttämättä. Niiden tasearvo on 700–800 miljoonaa euroa.
Aluehallintouudistuksen projektinjohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan kunnat jäävät edelleen jakamaan käyttämättä jäävien kiinteistöjen riskin, mutta yhdessä valtion ja maakunnan kanssa.
– Missään tapauksessa nyt ei haeta sellaista ratkaisua, että käyttöä vaille jäävät sote-kiinteistöt tulisivat kokonaan valtiolle, kunnalle tai maakunnalle. Kyse on riskin jakamisesta kunnan, maakunnan ja valtion kesken, Pöysti sanoo muun muassa Turun Sanomissa ilmestyneessä jutussa.
Virkamiesvalmistelussa on sorvattu kuusi eri mallia kiinteistömassan hoitamiseksi. Vähimmillään kunnat saisivat maakuntien toimitilayhtiöiltä vain asiantuntia-apua, ei rahaa, tilojen remontointiin. Todella huonokuntoisille rakennuksille voitaisiin myöntää valtionapua purkamiseen. Kunta voisi myös saada harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen toimitilamuutoksen toteuttamiseksi.
Pisimmälle viedyssä mallissa kunnat ja valtio perustaisivat yhdessä sote-kiinteistöjä jalostavan yhtiön, johon voitaisiin ottaa yksityisiä yhtiöitä mukaan.
Asiantuntijat suosittelevat useampien mallien käyttämistä, koska sama malli ei sovi kaikkialle.