Aikataulun toteutumiseen uskoo vain reilu kolmannes valtuutetuista, selviää Lännen Median tekemästä kyselystä, johon vastasi kaikkiaan 767 kunnanvaltuustossa toimivaa suomalaista. Kysely lähetettiin 2513 valtuutetulle, jotka toimivat maakuntien suurimmissa kaupungeissa tai kunnissa. Kyselyn vastausprosentti on 30,5.
– Tulos kertoo suuresta epävarmuudesta, joka vallitsee syystäkin kuntakentällä. Aikataulu on tiukka, eikä maakuntauudistukseen liittyvää lakia ole hyväksytty kokonaisuudessaan, sanoo tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista Lännen Median jutussa, jonka on julkaissut muun muassa Turun Sanomat.
Maakuntavaalien suhteen kriittisimmät kannat löytyvät Päijät-Hämeestä ja Uudeltamaalta. Valtuutettujen usko maakuntavaalien toteutumiseen horjuu myös Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä sekä Etelä-Pohjanmaalla.
Isompien kaupunkien valtuutettujen kritiikki maakuntauudistusta ja vaaleja kohtaan kertoo Sandbergin mukaan siitä, että kunnissa pelätään oman vaikutusvallan ja päätösvallan vähentymistä.
Kaikkien vahvin usko maakuntavaalien aikataulun pitämiseen on Kainuussa. Kyselyyn vastanneista kainuulaisvaltuutetuista reilusti yli puolet kertoi uskovansa maakuntavaalien toteutumiseen nykyisellä aikataululla.
Keskustan kunnanvaltuutettujen usko maakuntavaalien aikatauluun on kaikkein vahvin. Heistä alle kymmenen prosenttia vastasi, ettei usko nykyiseen aikatauluun.
Kokoomuksen valtuutetuista maakuntavaalien toteutumiseen suunnitellulla aikataululla uskoo alle puolet.
SDP:n, vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton riveissä istuvista valtuutetuista reilusti yli puolet vastaa, etteivät he usko maakuntavaalien toteutuvan nykyisellä aikataululla.
Siv Sandbergin mukaan on selvää, että ensimmäiset maakuntavaalit käydään sumussa ja äänestysprosentti jäänee alhaiseksi.
Maakuntavaalien yhteydessä nousee esille myös kysymys siitä, voiko sama henkilö olla yhtä aikaa kunnanvaltuustossa, maakuntahallinnossa ja jopa eduskunnassa.