Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) toivoo Lännen Mediassa hallituksen aikanaan toteavan poikkeusolot päättyneeksi, vaikka tätä ei erikseen valmiuslaissa säädetä.
Valmiuslain pykälät 86, 87, 88, 93 ja 94 ovat voimassa 30. kesäkuuta saakka. Jos niitä ei erikseen uusita, valmiuslaki ei enää ole käytössä.
– Valmiuslaissa on valuvika. Kysymys siitä, pitäisikö poikkeusolot todeta päättyneeksi, on sääntelemätön. Olisi hyvä, että valtioneuvosto toteaisi poikkeusolot päättyneeksi selkeyttääkseen tilannetta, sanoo Ojala-Niemelä Lännen Medialle.
Valmiuslaissa on pykälä 11, jonka mukaan poikkeusolojen päättyessä toimivaltuuksien käyttöä koskevat pykälät on kumottava. Toisin päin asiaa ei kuitenkaan ole säännelty.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan jotkut oppineet ajattelevat, että poikkeustila kuolee hiljaisesti, jos hallitus luopuu valmiuslain antamista valtuuksista. Niinistön mukaan valmiuslain antamien erityisvaltuuksien jatko on hallituksen käsissä.
Poikkeusolojen lopettamisen sääntelemättömyyttä presidentti kuvailee sanalla lainsäädäntöaukko.
– Jotkut oppineet näyttävät olevan sitä mieltä, että jos hallitus luopuu valmiuslain antamista valtuuksista, niin siinä ikään kuin kuolee tämä poikkeustila tällaisella hiljaisella tavalla, Niinistö toteaa Lännen Medialle.
Valmiuslain pykälien käytön täytyy täyttää kolmiportainen arviointi. Toimenpiteiden välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus täytyy päteä niin hallituksen ja presidentin, eduskunnan kuin ruohonjuuritasonkin eli sairaanhoitopiirien ja kuntien arvioissa.
Hallitus ei siis yksin voi pitää valmiuslakia voimassa, mutta poikkeusolot se teoriassa voisi pitää.
Hallitus arvioi tiistaina, että valmiuslain käyttämisen jatkamiselle ei ole nykyisessä tartuntatilanteessa edellytyksiä, mutta epidemian kiihtymisen uhka on olemassa.
Perustuslakivaliokunnan kanta on se, että valmiuslain sijaan epidemiaa pitäisi hallita tavanomaisella lainsäädännöllä.
– Tämä koskisi mahdollista koronaviruksen toista aaltoa, sanoo Ojala-Niemelä.