Lännen Median mukaan tilastoissa häirinnän yleistyminen näkyy rikosilmoituksissa. Vuoden 2018 aikana tuomarit ja syyttäjät tekivät 12 rikosilmoitusta kunnianloukkauksista tai yksityiselämää koskevan tiedon loukkauksista. Viiden edeltävän vuoden aikana vastaava luku on vaihdellut kahdesta kuuteen.
Poliisien samoista rikoksista tekemien ilmoitusten määrä oli korkein vuonna 2017, jolloin ilmoituksia oli 30 kappaletta. Aiempina vuosina rikosilmoituksia on tehty runsaat kymmenen vuodessa.
– Tehdyissä rikosilmoituksissa näkyy vain jäävuoren huippu, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin arvioi Lännen Medialle muun muassa Turun Sanomien julkaisemassa jutussa.
Syyttäjäyhdistyksen syksyisen kyselyn mukaan sadasta vastaajasta 40 oli kokenut häirintää ja maalittamista.
Myös tuomariliitto valmistelee häirinnästä kyselyä jäsenilleen.
– Päälleni on heitetty kadulla vettä, olen saanut kirjeen, jossa minua verrataan ilmestyskirjan petoon, henkilötietojani on uhattu julkaista netissä ja kotini ympäristössä on käyty, listaa nimettömänä Lännen Medialle puhunut syyttäjä.
Tyypillistä häirintää on esimerkiksi solvausten lähettäminen sähköpostiin, yksityistietojen ja kuvien levittäminen netissä, perättömien kanteluiden tai jopa lastensuojeluilmoitusten tekeminen tai esimerkiksi lehtien tilaaminen virkamiesten osoitteisiin.
Aiemmin häiriköintiin ryhtyi esimerkiksi oikeudenkäynnin syytetty tai tuomioon tyytymätön asianomistaja. Nykyään häiriköt ovat usein täysin ulkopuolisia. Poliisien häirintä on alkanut monesti, kun poliisi on valvonut mielenosoitusta tai ollut muissa valvontatehtävissä.
Syyttäjäyhdistys, tuomariliitto ja poliisijärjestöjen liitto (SPJL) kaipaavat häirinnän vähentämiseksi lakimuutosta.