Tiedustelulakiin on kaavailtu tiedusteluvaltuutetun tehtävää. Suojelupoliisin päällikkönä 1978-1990 toiminut Seppo Tiitinen muistuttaa, että päätökset Suomen keskeisistä turvallisuusintresseistä ja niihin liittyvistä tiedontarpeista sekä keskeisissä asioissa myös menettelytavoista on tehty yhteisymmärryksessä valtion korkeimman johdon eli tasavallan presidentin ja pääministerin johtaman hallituksen sekä ammattiviranomaisten kesken.
– Vaikuttaa vähän erikoiselta, melkeinpä oudolta, että tulisi joku virkamies eli sellainen ylipäätirehtööri, joka menisi kansanvaltaisesti valittujen valtioelinten hyväksymien linjausten yli. Tiedusteluvaltuutetun valtuuksia pitäisi harkita vielä kahteen kertaan, hän toteaa Lännen Medialle jutussa, jonka on julkaissut muun muassa Turun Sanomat.
Tiitinen visioi tilanteen, jossa ylimmässä valtionjohdossa on päätetty tiedonhankinnasta ja tiedusteluvaltuutettu sanoo yksilönsuojaan vedoten, ettei tämä sovi.
– Mitenkä voidaan asettaa yksi virkamies, joka voi sanoa, että valtion turvallisuutta koskeva päätöksenteko on mitätöntä. Minusta siinä olisi jotain takaperoista, hän sanoo.
– Ihmettelen, mistä semmoinen epeli löytyy, Tiitinen kuittaa pohdinnat tiedusteluvaltuutetun henkilöstä.
Tiedusteluvaltuutetun lisäksi eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokuntaa kaavaillaan uudeksi valvontaelimeksi.
Tiitisen mukaan valiokunnan jäsenten määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä.
– Olisi parempi, että jäseniä olisi yksinumeroinen luku. Silloin valiokunta myös saisi varmemmin todellista tietoa, koska ei näissä tiedusteluasioissa tietoa voi jakaa kuin apulantaa, hän sanoo Lännen Medialle.