Viiden vuoden kuluttua lähes kaikkien kuntien taseet voivat olla alijäämäisiä pelkästään väestönmuutoksen vuoksi, kertoo Lännen Media.
Kuntaliiton omistaman Finnish Consulting Groupin (FCG) selvityksessä on laskettu, millä tavalla koronakriisi, sote-uudistus ja väestönmuutokset vaikuttavat kuntatalouteen. Karkea lopputulos on se, että mahdollinen sote-uudistus auttaa eniten pienimpiä kuntia. Suurimmat kunnat eivät saa uudistuksesta samanlaista taloudellista hyötyä.
Jos uudistus saadaan valmiiksi, se vähentää pienten ja keskisuurten kuntien paineita nostaa veroprosenttiaan, kun taas yli 100[nbsp]000 asukkaan kaupungeissa paineet kunnallisveron kiristämiseen lisääntyvät. Jos sote-uudistusta ei tehdä, tilanne kääntyy toisinpäin ja kovimmat veronkorotuspaineet tulevat pienimmille kunnille.
– Jo ennen koronaa pienissä kunnissa taloustilanteet olivat rajuja. Alle 2[nbsp]000 asukkaan kunnissa veronkorotuspaineet ovat jopa viisi prosenttiyksikköä. Ne ovat isoja korotuksia ja jos veroja ei nosteta, sitten eletään velaksi ja koronan aiheuttamat ongelmat heikentävät kuntien tilannetta entisestään, sanoo FCG:n kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä sanoo Lännen Medialle.
Valtio on kompensoinut arvioituja verotulojen menetyksiä osin jopa enemmän kuin menetykset ovat lopulta olleet.
– Kun valtionvarainministeriön kautta kunnille maksetaan erilaisia kompensaatioita, on syytä kysyä, mitä järkeä on siinä, että toinen verorahoitteinen yhteisö tukee velkarahalla toista velkarahalla toimivaa verorahoitteista yhteisöä. Kunnissa pitäisi tehdä vaadittavat sopeuttamistoimet, Laestaerä sanoo.