– Vaalien jälkeen on hyvä analysoida mitä vaikutuksia pidemmällä ennakkoäänestysajalla on mahdollisesti ollut. Jos se on helpottanut äänestämistä, ja vaikuttaa positiivisesti äänestysosallistumiseen, niin olemme avoimia pidennykselle, parlamentaarisen puoluesihteeriryhmän puheenjohtaja Antton Rönnholm (sd.) sanoo Lännen Medialle.
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kannattaa myös analyysia pidennetystä ennakkoäänestysajasta.
– Jos se näyttää tukevan suomalaisten äänestysaktiivisuutta, aikaa kannattaa ilman muuta pidentää muihinkin vaaleihin, hän sanoo.
Vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen sanoo olevansa lähtökohtaisesti sillä kannalla, että äänestysjärjestelmämme toimii normaalioloissa erittäin hyvin, eikä tällaiselle muutokselle ole välttämättä tarvetta, mutta asiaa voidaan mielestä tarkastella vaalien jälkeen.
Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko suhtautuu varauksellisesti ennakkoäänestyksen pidentämiseen tulevissa vaaleissa.
– Tällä kertaa kyseessä oli koronaan liittyvä poikkeustoimi, jotta äänestäjät saataisiin jakautumaan mahdollisimman tasaisesti ja väljästi, ja vältettäisiin riski siitä, että äänestäjä on karanteenissa koko sen ajan, kun voi äänestää. Lisäksi äänestysajan pidentämiseen liittyy käytännön haasteita, kuten se, että on vaikeuksia saada vaalitoimitsijoita, Kokko huomauttaa LM:lle.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo, että ennakkoäänestysaikaa kannattaa pidentää kaikissa vaaleissa, mikäli se vaikuttaa merkittävästi äänestysaktiivisuuteen.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen suhtautuu avoimin mielin ennakkoäänestyksen pidentämiseen kaikissa vaaleissa. Kahta viikkoa pidemmäksi Koikkalainen ei äänestysaikaa pidentäisi.
RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff olisi myös valmis selvittämään ennakkoäänten laskemisen aikaistamista. Kristillisdemokraattien Asmo Maanselän mielestä kaikkea kekseliästä pitää yrittää, että äänestysaktiivisuus nousisi.