Keskusrikospoliisin viimeisen viiden vuoden aikana selvittämistä 27:stä terrorirismirikosepäilystä syyttäjälle on päätynyt ainoastaan kahdeksan ja oikeuteen neljä, kerrotaan Lännen Median muun muassa Aamulehden julkaisemassa uutisessa.
Lännen Median tietojen mukaan poliisi on toiminnallaan estänyt Suomessa neljä terrori-iskua. Iskuja suunnitelleita henkilöitä ei kuitenkaan ole näissä tapauksissa saatu syytteeseen, vaan tutkinta on jouduttu lopettamaan ”ei näyttöä rikoksesta” -kirjauksella.
Keskusrikospoliisin henkirikoslinjan päällikön, rikosylikomisario Tero Haapalan mukaan on haasteellista määrittää, missä kohtaa terroriteon suunnittelu muuttuu valmisteluksi. Suomen lain mukaan terroriteon valmistelu on rikos, mutta valmistelutoimi on määritelty varsin tiukasti. Pelkkä teon suunnittelu ei siten riitä syytteen nostamiseen.
– Kun merkittävimmän terrorismiuhan Suomessa muodostavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät, yhtälössä vaikeinta on arvioida, missä kohtaa radikaalit ajatukset muuttuvat teoiksi, Haapala sanoo LM:lle.
Valmistelurikoksesta tuomitseminen vaatisi, että teolle on tehty konkreettinen suunnitelma ja että sitä käytännössä on valmisteltu esimerkiksi tarvikkeita hankkimalla. Esimerkiksi Turun puukotuksissa varsinaisia valmisteluita ei juuri tehty.
– Turun iskussa ei hankittu räjähdysaineita, pitkiä pyssyjä tai konetuliaseita, eikä varastettu rekkaa tai pakettiautoa, Haapala sanoo.
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo Lännen Medialle, että korkea näyttökynnys terrorismirikoksissa saattaa lisätä Suomen houkuttelevuutta kohdemaana.
– Vaikuttaa siltä, että rikosvastuu muissa Pohjoismaissa, varsinkin Norjassa ja Tanskassa, toteutuu terrorismirikoksissa selvästi paremmin kuin Suomessa, Pelttari toteaa.
– Suomessa olisi jossakin vaiheessa syytä tarkastella rikoslain terrorismirikoksia koskevia pykäliä ja niiden soveltamista, Pelttari sanoo.