Lännen Median mukaan lääketieteen opinnot keräävät keskimäärin Suomen kovimmat ylioppilaskirjoittajat. Toiseksi kovin karsinta on psykologiassa, kolmanneksi ylsivät oikeustieteet.
Yliopistoaloista keskimäärin heikoimmilla ylioppilastuloksilla päästään lukemaan kasvatustieteitä. Toiseksi vähiten ylioppilaspapereilla on painoarvoa maa- ja metsätaloustieteissä, kolmanneksi vähiten taideaineissa sekä teologiassa.
– Kasvatustieteet on kilpailtu ala. Päällimmäinen merkitys ei kuitenkaan kaikissa koulutusohjelmissa ole kovilla arvosanoilla, vaan alalle sopivia ihmisiä haetaan myös soveltuvuusarvioinneilla, kertoo Avain-tutkimusryhmän vetäjä, Oulun yliopiston professori Jouni Pursiainen Lännen Median jutussa, jonka on julkaissut muun muassa Turun Sanomat.
Erot eri alojen ylioppilaskirjoitustuloksissa eivät ole kovin suuria. Vaikka lääketieteessä on ylioppilaskirjoittajien kärkeä, peräti 41 prosenttia alalle hyväksytyistä ei kirjoittanut yhtään laudaturia vuosina 2013–2015.
Tutkimustuloksista näkyy myös se, että jokaiselta tieteenalalta löytyy lukuisia neljä laudaturia kirjoittaneita opiskelijoita. Ylioppilaskirjoittajien eliitti on avarakatseista ja laajasti eri tieteistä kiinnostunutta.